Vatu-keskustelu on molemminpuolista kohtaamista ja kuulemista

23.10.2025

Kuva: Venla Seuri

Kun päiväkodin johtaja Annika Haavisto aloittaa varhainen tuki ja työn sujuvuus -keskustelun, hän kysyy aina ensimmäiseksi, mitä työntekijälle kuuluu.

– Koen, että kun olen esihenkilönä rauhallinen ja läsnä, luon luottamuksen tunteen. Sellaisen, ettei työntekijän tarvitse miettiä vievänsä minun aikaani. Olen sen hetken keskittynyt häneen, Haavisto kertoo.

Haavisto on 39 varhaiskasvattajan esihenkilö. Hän on työssään jatkuvasti läsnä sekä henkilöstön että asiakkaiden eli lasten ja perheiden keskuudessa. Haavisto on työskennellyt päiväkodin johtajana kuusi vuotta. Alussa vaikeat keskustelut henkilöstön kanssa jännittivät. Haavisto ajatteli, ettei osaa auttaa ketään, eihän hän ole terapeutti eikä lääkäri.

Sitten hän huomasi, ettei hänellä tarvitse olla keskusteluissa valmiita vastauksia. Työvälineitäkin on tarjolla, kuten keskustelun tukena toimiva EsihenkilöKompassi.

– Ajattelen, että vatussa ihmisellä on tila ja oikeus kertoa oma näkemyksensä, Haavisto kertoo.

Tulee kuulluksi

Haavisto kutsuu työntekijöitä vatu-keskusteluun, jos huomaa muutoksia työntekijän hyvinvoinnissa, työtavoissa tai työn sujuvuudessa. Keskustelu pitää myös käydä, jos sairauspoissaoloja kertyy viisi erillistä jaksoa tai 20 päivää yhtäjaksoisesti tai kertymänä vuoden aikana. Myös huoli työntekijän päihteidenkäytöstä on syy keskustelukutsulle.

– Päiväkodissa ihmiset tekevät pedagogiikan. Päiväkodin johtajana minun ei tarvitse olla paras pedagogi, mutta minun pitää osata valita parhaat pedagogit ja varmistaa, että työ sujuu.

Vatu-keskustelu on varhaisen tuen muoto, jossa selvitetään työhön vaikuttavia tekijöitä ja sovitaan tavoitteista, toimenpiteistä ja seurannasta. Esihenkilö voi keskustelun päätteeksi myös ohjata työterveyshuoltomme Mehiläisen puoleen, jos kyseessä on tuen tarve terveysasiiossa.

Keskustelu on erityisen hyödyllinen silloin, kun työ tuntuu liian kuormittavalta. Työn sisältöön tai toimintatapoihin etsitään tarvittaessa muutoksia tai joustoa.

– Usein vatu-keskustelun jälkeen työntekijä on helpottunut, kun hänen asiaansa on kuultu. Keskustelussa ei etsitä syyllisiä, Haavisto kertoo.

Toive vatuun voi tulla myös työntekijältä itseltään. Työntekijä voi halutessaan ottaa mukaan tukihenkilön.

Teksti: Venla Seuri