Päiväkodeissamme luetaan nyt ahkerasti kirjoja – tutkimus selvittää vaikutuksia lukutaitovalmiuksiin

18.02.2026

Kuva: Antti Nikkanen

Jyväskylän yliopiston johtamassa LuKiVa-interventiotutkimuksessa osa päiväkotien ja esiopetusryhmien lapsista osallistuu dialogisen lukemisen menetelmän lukutuokioihin. Dialoginen lukeminen on vuorovaikutukseen perustuva lukemisen tapa, jolla on tutkimusten mukaan myönteisiä vaikutuksia kielellisiin taitoihin ja lukemisen valmiuksiin.

Tammikuussa 2026 käynnistyneeseen tutkimukseen osallistuu Helsingin varhaiskasvatusyksiköitä, jotka saavat tarveperusteista lisärahoitusta. Sen tarkoituksena on tasoittaa alueellisia eroja kaupungin sisällä. Yksiköt on satunnaistetusti jaettu kokeiluryhmään ja verrokkiryhmään.

Tutkimuksen taustalla on laajempi huoli lukutaidon heikkenemisestä: useat tutkimukset osoittavat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidon laskeneen sekä lukuinnon hiipuneen. Lukutaitovalmiuksiin voidaan kuitenkin vaikuttaa jo ennen kouluikää – ennen muuta aikuisten tuella.

– Kirjojen lukeminen yhdessä lasten kanssa kasvattaa sanavarastoa ja vahvistaa muita kielellisiä taitoja, ja lisäksi sen on todettu lisäävän lasten lukumotivaatiota, kuvailee professori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.

Päivittäinen lukeminen vahvistuu

Kokeilupäiväkodeissa 5–6-vuotiaat lapset osallistuvat päivittäin lukuhetkiin. Osa lukutuokioista on vapaamuotoisia, jolloin luetaan esimerkiksi koko ryhmälle. Osassa lukuhetkiä käytetään puolestaan pienryhmissä tapahtuvaa dialogisen lukemisen menetelmää, jonka on todettu tukevan tehokkaasti lasten lukutaitovalmiuksien kehittymistä sekä lasten kiinnostusta kirjoihin ja lukemiseen.

Menetelmän ytimessä on vuorovaikutus – pelkän ääneen lukemisen sijaan lapsia kannustetaan osallistumaan lukuhetkessä aktiivisesti: ajattelemaan, kyselemään, vastaamaan ja rakentamaan merkityksiä yhdessä aikuisen kanssa.

– Dialoginen lukeminen voi innostaa lapsia ja aikuisia uudella tavalla keskustelemaan tarinan hahmoista ja tapahtumista. Nämä yhteiset keskustelut lisäävät lasten aktiivista osallistumista ja voivat parhaimmillaan syventää lasten ja aikuisen välistä vuorovaikutussuhdetta, kun lasten aloitteiden äärelle pysähdytään kiireettömästi, kuvailee väitöskirjatutkija Tiia Lindfors Turun yliopistosta.

Tutkimukseen osallistuvien lasten lukutaitovalmiuksia arvioitiin tutkimuksen alkaessa tammikuussa, ja loppuarviointi tehdään toukokuussa. Lisäksi varhaiskasvatuksen opettaja arvioi lasten lukukiinnostusta ja toimintaa lukuhetkissä.

Tarkastelussa lukemisen käytännöt

Verrokkipäiväkodeissa lasten lukutaitovalmiuksia tuetaan tutkimuksen ajan tavanomaiseen tapaan.

– Lukeminen sekä lukuvalmiuksien ja monilukutaidon tukeminen kuuluvat muutenkin varhaiskasvatuksen päivittäiseen toimintaan, ja lapsen kiinnostuksen kohteet ohjaavat sitä. Henkilöstö mallintaa lukemista, mahdollistaa ihmettelyn ja keskustelun, ja kielellinen ilmaisu näkyy myös oppimisympäristöissä, kertoo erityissuunnittelija Iina Hanka Helsingin kaupungilta.

Alle kouluikäisten lasten lukutaitovalmiuksien tukeminen ja lukukiinnostuksen herättäminen onkin ennen kaikkea ympärillä olevien aikuisten tehtävä.

– Lasten lukutaitovalmiudet eivät kehity vain kirjoja lukemalla, vaan ennen kaikkea sen kautta, miten aikuiset arjessa sanoittavat, keskustelevat ja avaavat tekstejä lapsille. Siksi tutkimuksessa seurataan myös sitä, millaisia lukemisen tapoja ja käytäntöjä varhaiskasvatuksen henkilöstö hyödyntää päiväkotien arjessa, Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi toteaa.

Tutkimusyhteistyötä lukemisen eteen

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 keskeinen painopiste on lasten ja nuorten lukutaitoon ja lukemiseen panostaminen, ja tätä työtä tehdään kaikissa palvelukokonaisuuksissa.

– Ääneen lukeminen on yksi tärkeimmistä tehtävistä varhaiskasvatuksessa lasten lukuinnon kasvattamiseksi ja lapsen kielen kehityksen edistämiseksi, pedagoginen asiantuntija Kiia Hakkala muistuttaa.

Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan, Aalto-yliopiston ja Turun yliopiston kanssa. Se on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA Koulutuksen tulevaisuus -lippulaivatutkimusta, joka toteuttaa huolella suunniteltuja interventioita tiiviissä yhteistyössä kuntien, poliittisten päättäjien ja muiden sidosryhmien kanssa.