”Moninaisuus on meillä rikkaus” – inkluusio mahdollistaa jokaisen osallistumisen

14.03.2023

Kuva: Antti Nikkanen

Vuosaaressa sijaitsevassa Mustakiven päiväkodissa inkluusio on tärkeä osa kaikkea toimintaa. Inkluusion käytännöt näkyvät monella tavalla, koska yksikössä on eri kieli- ja kulttuuritaustatoista tulevia lapsia ja monenlaisia tuen tarpeita.

Varhaiskasvatuksen opettaja Sirpa Hyvösen Meripihkat-ryhmässä on kolmetoista 2–4-vuotiasta lasta, joista yksi tulee suomenkielisestä perheestä ja muiden kotona puhutaan jotain muuta kieltä. Ryhmä opettelee suomea muun muassa lukemalla satuja, loruttelemalla ja laulelemalla yhdessä.

– Lapsista monet osaavat kommunikoida suomeksi. Niitä, jotka eivät osaa, ei jätetä syrjään missään vaiheessa, Hyvönen kertoo.

Hän vahvistaa ryhmän lasten kaveritaitoja leikkipiirin avulla ja osallistuu leikkeihin myös itse. Kaikkien lasten leikkiin pääseminen on tärkeää ja siihen panostetaan.

– Yleensä kysyn lapselta, kenen kanssa et ole vielä leikkinyt. He vastaavat rehellisesti, ja sitten se leikki sitten alkaa.

Leikkiin osallistuminen tapahtuu aina sen mukaan, mikä on juuri sillä hetkellä mahdollista. Jos esimerkiksi autismikirjon lapsi haluaa yhtäkkiä osallistua leikkiin, toiset ottavat hänet heti mukaan, koska sitä on ryhmässä harjoiteltu.

Hyvösen lisäksi ryhmän aikuisiin kuuluvat lastenhoitaja ja avustaja, joista toinen on venäläis- ja toinen ukrainalaistaustainen.

Sirpa Hyvönen ja Marianne Tiusanen tietävät, että pienet väärinymmärrykset kuuluvat arkeen.

Aamupiireissä liikutaan yhdessä

Liikkuminen ja liike ovat Meripihkat-ryhmässä tärkeässä roolissa. Ryhmän aamupiirit ovat usein toiminnallisia, eli niissä voidaan esimerkiksi tanssia. Jos tanssiminen ei ole lapselle mahdollista, kaveri voi ottaa häntä käsistä kiinni ja he voivat vaikkapa hypellä yhdessä.

– Meillä myös juostaan pitkin käytäviä! Hyvönen yllättää.

Käytännön vahvistaa todeksi päiväkodin johtaja Marianne Tiusanen.

– Täällä todella on juoksukilpailuja vaikkapa ruokakärryä hakemaan. Mahdollistamme oikeasti sitä, ettei tarvitse olla paikallaan liian pitkiä aikoja. Totta kai turvallisuus on ykkösasia, mutta jos on tossut jalassa, voi juosta, Tiusanen kertoo.

Aikuiset varmistavat sisällä juoksemisen turvallisuuden esimerkiksi ovia sulkemalla, jotta törmäyksiä ei satu.

Kotileikkiin voi hyvin osallistua myös mopolla.

Ideat lähtevät lapsesta

Mustakiven filosofiassa lapsen ajatusmaailma on arvokas, ja siksi varhaiskasvatuksen opettaja suunnittelee ryhmän toimintaa lasten aloitteiden pohjalta. Kerran lapset esimerkiksi ihastuivat ikihyviksi karhuaiheiseen kirjaan, mikä poiki karhulauluja ja karhu nukkuu -leikkejä.

Kun lapset toivoivat karhuteeman pohjalta omia pehmonalleja, sellaisia ryhdyttiin valmistamaan. Lapset saivat myös päättää paikan, jossa värikkäitä nalleja säilytetään: ryhmätilan sivupöydällä, jolta ne saa helposti mukaan päivälevolle.

Mopolla kotileikkiin

Helsinkiläisen Milla Inkisen kaksivuotias lapsi käy varhaiskasvatuksessa Meripihkat-ryhmässä. Inkinen kiittelee sitä, että huoltajat ovat saaneet osallistua päiväkodin toimintaan esimerkiksi vanhempainilloissa tai tutustumalla lasten taidenäyttelyyn sekä päiväkodin piharemonttiin.

– Tuonti- ja hakutilanteissa kuulee hyvin päivästä ja lasten mielenkiinnon kohteista. Kerrotaan paljon hauskoja juttuja, mitä lapsi on sanonut ja kenen kanssa leikkinyt, Inkinen kehuu.

Hän pitää myös päiväkodin ryhmäportfoliosta, josta perhe saa tietoa varhaiskasvatusryhmän toiminnasta ja sen tavoitteista.

– Portfolion kautta ymmärtää paremmin toiminnan sisältöä. Jos ryhmä on esimerkiksi käynyt metsäretkellä, portfoliossa on kerrottu, että retkellä on harjoiteltu värejä.

”Tämä on paras päiväkoti”, sanoo tytärtään tuonut Mahamed Aroone. Milla Inkisen lapsi on Meripihkat-ryhmän nuorin.

Inkisen mielestä Meripihkan aikuiset ottavat erinomaisesti huomioon lasten kiinnostusten kohteet ja mahdollistavat osallistumisen. Hänen oma lapsensa tykkää kovasti ”mopoilusta”, joten tämä on saanut ottaa lelumopon mukaansa eri tilanteisiin.

– Mopon kautta hän on pystynyt osallistumaan isompien lasten kotileikkiin huristamalla siinä edestakaisin. Hän on ihan yhtä mukana siinä leikissä kuin ne, jotka kokkaavat ruokaa tai hoitavat vauvaa.

Päiväkodin ohjelma avautuu kuvina

Sirpa Hyvöselle on tärkeää, että lasten huoltajat voivat luottaa varhaiskasvatukseen. Koska monessa perheessä ei vielä puhuta suomea, hän käyttää kommunikoinnin apuna kuvia. Ryhmän viikko-ohjelmakin on kuvina esillä päiväkodin eteisessä jakamassa tietoa toiminnasta sekä lapsille että aikuisille.

Joskus asiakasperheellä saattaa olla jokin huoli oman lapsen päiväkotipäivän sujumisesta. Silloin Hyvönen ottaa kännykällä lapsesta valokuvia ja lähettää kuvat perheelle huolen hälventämiseksi.

– Kuva kertoo, että lapsella on kaikki hyvin, hän selittää.

Kun lapset innostuivat nalleista, ryhmä valmisti jokaiselle oman uninallen.

Joskus lapsen varhaiskasvatus on väliaikaisesti keskeytynyt perheen oleskellessa toisessa maassa. Hyvönen on pitänyt myös tänä aikana yhteyttä perheeseen videopuhelujen välityksellä. Hän rakentaa perheiden kanssa tehtävän yhteistyön luottamukselle ja turvallisuuden tunteelle, joka syntyy avoimuudesta ja vastavuoroisuudesta.

– Annan perheille itsestäni kaiken. Kun molemmin puolin hyvin tunnetaan, yhteinen huumorikin kukoistaa, Hyvönen nauraa.

”Varhaiskasvatus on yhteiskunnassa tärkeää”

Mustakiven lasten huoltajat ovat olleet tyytyväisiä päiväkodin toimintaan. Puskaradio on laulanut, ja päiväkodin johtajakin on kuullut perheiltä kehuja.

Haasteena perheiden kanssa voi joskus olla se, että yhteinen kieli puuttuu. Pienet väärinymmärrykset ovat arkea, mutta tilanteet selvitetään nopeasti.

Kotileikissä lähes kaikki ovat kännykällä!

– Huoltajalle saatetaan soittaa kesken päivän ja kysyä, onko huonosti nukuttu yö takana, koska lapsi on itkuinen. Soitto ei tarkoita, että lapsi pitäisi tulla hakemaan kotiin, vaan yritämme ymmärtää, mistä yllättävä itkuisuus voi johtua, Tiusanen avaa arjen tilanteita.

Yhteydenpito huoltajiin on usein kahdenkeskistä. Päiväkoti soittelee perheiden perään myös, jos lasta ei ole tuotu päiväkotiin.

– Haluamme osoittaa huoltajille, että varhaiskasvatus on yhteiskunnassa tärkeää ja lapsen on hyvä käydä täällä, Tiusanen toteaa.

Perheillä on myös erilaisia aikatauluja ja tapoja, ja siksi Meripihkojen ohjattu toiminta ei ala varhain aamulla. Ryhmä lähtee aamiaisen jälkeen ulkoilemaan, ja huoltajat tuovat lapsia varhaiskasvatukseen vähitellen. Sisään siirryttäessä ryhmä on kasassa.

– Aikuisen on hyväksyttävä se, ettei hän voi rakentaa päiväohjelmaa omien toiveidensa mukaan, vaan on mietittävä, miten päivän kulku palvelee juuri näitä lapsia parhaiten.

Sijaiset otetaan lämmöllä vastaan

Mustakivi on pieni päiväkoti, jossa on kahdeksan kasvattajaa, avustaja ja 45 lasta. Vakituisina työntekijöinä ja sijaisina työskentelee paljon maahanmuuttajataustaisia, koulutettuja varhaiskasvatuksen ammattilaisia.

– Jokaisesta työntekijästä ja sijaisesta olemme kiitollisia, ja heidät otetaan lämpimästi vastaan. Moninaisuus on meillä rikkaus, Tiusanen sanoo.

Myös varhaiskasvatukseen osallistuvan lapsen huoltaja jakaa ajatuksen.

– Vanhempana ajattelen sen olevan rikkaus, että lapseni on päässyt ympäristöön, jossa voi tutustua hyvin erilaisiin lapsiin ja perheisiin, Inkinen sanoo.

Teksti: Nina Dale
Kuvat: Antti Nikkanen