”Kun investoimme kiusaamisen vastaiseen työhön, se tulee moninkertaisesti takaisin"

18.04.2024

Uutisen kuva

Kuva: Laura Oja

Helsinki lanseerasi muutama vuosi sitten kiusaamisen vastaisen ohjelman, KVO13:n, joka ohjaa toimintaa kaikissa kaupungin kouluissa. Puistopolun peruskoulu kehitti sen siipien alle oman taktisen tason toimintamallinsa, joka on nyt otettu käyttöön.

– Yhteinen malli madaltaa kaikkien aikuisten kynnystä puuttua kiusaamiseen koulun käytävillä. Aktiivinen opettaja voi muuten saada oppilaiden silmissä leiman, että hän aina puuttuu tai että ”hän ei tykkää minusta”, sanoo kuraattori Nora Pehrsson.

Kiusaamiseen puuttumisen malli koskettaa koko Puistopolun peruskoulua, jossa opiskelee 860 oppilasta vuosiluokilla 1.–9.

– Kun investoimme kiusaamisen vastaiseen työhön, se tulee moninkertaisesti takaisin. Oppilaiden hyvinvointi lisääntyy ja myös henkilökunnan jaksaminen paranee, rehtori Pertti Tossavainen uskoo.

Kiusaaminen on eri asia kuin riita

Puistopolun peruskoulussa kiusaaminen on määritelty tarkasti, sillä kaikki huono käytös ei ole kiusaamista. Kun jotakuta kiusataan, hän joutuu toistuvasti psyykkisen tai fyysisen toiminnan kohteeksi, joka on vahingollista tai epämiellyttävää.

Kiusaaminen on myös eri asia kuin riita: siinä esiintyy kiusaajan ja kiusatun välinen vallan epätasapaino, jossa vahvempi tai vahvemmat alistavat puolustuskyvytöntä. Riidat ovat ohimeneviä, eikä niiden kohteeksi aina joudu sama lapsi tai nuori.

– Kiusaaminen on ryhmäilmiö ja siksi ei riitä, että puutumme vain kiusaajan ja kiusatun vuorovaikutukseen. Tärkeämpää on vaikuttaa koko yhteisöön. Kun luokkatovereilta tulee viesti, ettei kiusaamista hyväksytä, se vaikuttaa voimakkaammin, Tossavainen sanoo.

Siksi oppilaiden empatia- ja vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä. Niiden avulla ennaltaehkäistään kiusaamista.


Puistopolun peruskoulun kiusaamiseen puuttumisen mallissa on seitsemän vaihetta, jotka on yksityiskohtaisesti kuvattu. Kuva: Laura Oja

– Yhteisössä, johon oppilaat kokevat kuuluvansa, kiusataan vähemmän, painottaa koulupsykologi Eetu Ahonen.

Ennaltaehkäisyyn kuuluu myös koulun henkilökunnan osaaminen: se, miten hyvin aikuiset osaavat havainnoida tilanteita ja puuttua niihin nopeasti. Aikuisen on myös tärkeää sanoittaa, miksi hän puuttuu oppilaiden kielenkäyttöön tai vitsailuun. Vaikka nuoret eivät tarkoittaisi pahaa, joku voi silti kokea sen niin, omien aikaisempien kokemustensa vuoksi. 

Kännykkäparkki käytössä

Puistopolun mallissa kiusaamisen eri muodot on avattu koulun henkilökunnalle ja oppilaille, jotta kaikki ymmärtävät, mikä kaikkea toista loukkaavan kohtelu voi olla.

Hiljaisen kiusaamisen alle kuuluvat esimerkiksi selän takana puhuminen, ilmeily tai ryhmästä eristäminen. Sanallista kiusaamista ovat ilkkuminen, nimittely tai matkiminen. Fyysistä kiusaamista ovat töniminen, lyöminen ja tavaroiden vieminen. Nettikiusaamisen muotoja on monia, kuten huhujen levittäminen, ilkeät kommentit, yksityisen tiedon jakaminen tai kiristäminen.

Sosiaalisessa mediassa tapahtuvaan kiusaamiseen koulun on usein vaikea puuttua.

– Koulu voi vähentää mahdollisuuksia, että sitä tapahtuu koulussa. Jos puhelimet ovat oppilailla käytössä, saatetaan esimerkiksi kuvata oppitunnilla, Tossavainen sanoo.

Puistopolun peruskoulussa ei käytetä kännyköitä oppitunneilla. Kännykkäparkki on koulun järjestyssäännöissä, ja huoltajat ovat antaneet paljon hyvää palautetta siitä.

– Vastuu oppilaiden somekäyttäytymisestä on ensisijaisesti huoltajilla, rehtori muistuttaa.

Lue koko uutinen verkkosivuillamme

Lue uutinen englanniksi