Tunnetko työkaverisi: Halaava käynnistäjä

12.03.2024

Uutisen kuva

Kun Emnet Tarer kohtaa tuttuja oppilaita Kannelmäen peruskoulun käytävillä, tervehdykset vaihdetaan usein halausten kera. Kuva: Nina Dale

Kuka olen:

Emnet Tarer, projektiasiantuntija. Työskentelen Jengiytymisen ja rikollisuuden ehkäisyn ohjelmassa perusopetuksessa, Läntisellä alueella.

Mistä tulen:

Tulin Helsingin kaupungille vuonna 2017 koulukuraattoriksi idän alueen kouluihin. Siirryin Kannelmäkeen vuonna 2021. Olin viime vuonna noin puoli vuotta Aseman Lapsilla K-0-koordinaattorina, käynnistin kiusaamisen vastaista K-0-toimintaa Espoossa. Siitä hyppäsin lastensuojelun puolelle Sotepeen johtavaksi sosiaaliohjaajaksi maahanmuuttajataustaisten nuorten monialaiseen perhetyöhön, joka on EU:n rahoittama Kestävän kasvun ohjelman toimintamalli. Olin käynnistämässä myös tätä toimintaa. Sitten palasin kotiin eli Kaskolle!

Parasta työssäni:

Tällä hetkellä parasta on se, että olen oppilaiden keskellä. Rakastan sitä. Minulla on ollut ikävä hektistä työtä, moikkailua, halailua. Olin pitkään aikuisten maailmassa töissä, se ei sopinut minulle ollenkaan. Tunteet ovat nuorten kanssa pinnassa, ilo on suurta. Alueverkostojen palaverit ja yhdessä tekeminen ovat myös tärkeitä minulle. Se, että saan olla osa ”kylä kasvattaa”-meininkiä.

Intohimoni:

Lukeminen. Luen kaikkea, fiktiota, faktaa, työasioita, ilmiöitä. Tieto on seksikästä! Myös dialogit, ihmisten tapaaminen ja aidot kohtaamiset piristävät minua. Hyviä kohtaamisia voi tapahtua kenen tahansa tuntemattoman, kuten vaatekaupan myyjän kanssa. Rakastan matkustamista ja tykkään maista, joissa rupatellaan ventovieraiden kanssa. Pidän myös tanssimisesta.

Haastavinta työssäni:

Koen, että kaupungilla on hyvin resursseja ja palveluita ja kehitämme toimintamalleja. Koko ajan silti mietin, miten se mitä työkseni teen, auttaa lasta, nuorta ja perhettä, eikä vain esimerkiksi helpota ammattilaisten arkea. Ja saavatko ammattilaiset riittävästi tukea, jotta voivat palvella kohderyhmäänsä? Yritän uskoa, että lopputulos auttaa nuorta.

Toinen haaste on eri kielten kohtaaminen. Ratkaisu on yksinkertainen: tarvitsemme lisää monikielisiä henkilöitä ja moninaisuutta meille töihin. Se, että olen maahanmuuttajataustainen, auttaa varmasti jollain tavalla samastumaan, vaikka kieli ei olisi yhteinen. Kolmas sektori ja järjestöt ovat tärkeitä, ja siellä yhteisöt ovat moninaisempia. Meillä ei ole vielä sellaisia yhteisöjä rakenteissa.


Emnet Tarer lomalla Kreikassa. ”Rakastan matkustamista ja latautumista.”

Tätä ette tienneet minusta:

Minulla on kaksi syntymäpäivää, juhlin kaiken kahdesti. Meillä on eri kalenterit synnyinmaassani Etiopiassa ja Suomessa.

Mieleen jäänyt kommellus töissä:

Menin kerran kutosluokkalaisten kanssa Seikkailupuistoon. Laitoin turvavaljaat ja varusteet päälleni, ja oppilaat olivat innoissaan, kun kiipeilimme yhdessä. Jäin kuitenkin kiipeliin vaijerin varaan roikkumaan. Oppilaat yrittivät auttaa ja kannustivat minua: ”Nosta käsillä itseäsi!” Myös opettajat yrittivät auttaa. Monet ottivat tilanteesta valokuvia. Onni-niminen ohjaaja tuli lopulta pelastamaan minut. Oppilaat hurrasivat, kun pääsin alas. Se oli noloa, mutta lopulta sain kunnioitusta nuorilta!

Suosittelen:

Hymyilemistä.

Mottoni:

Maya Angeloun lainaus: ”Tee parhaasi, kunnes tiedät paremmin. Sitten, kun tiedät paremmin, tee paremmin."

 

Tällä palstalla toimialamme työntekijät tulevat tutuiksi. Kenestä haluaisit lukea? Kenellä on kiehtova tausta, värikäs elämä tai parhaat jutut? Lähetä vinkkisi osoitteeseen: kasko.viestinta@hel.fi.