Palautuminen työssä on yhteinen asia
12.06.2024
Palautuminen ja mielen hyvinvoinnin taidot on nostettu kasvatuksen ja koulutuksen työhyvinvointisuunnitelmassa toimialan keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Kaupungin henkilöstön työhyvinvointia mittaavassa Fiilari-kyselyssä selvitetään vuosittain myös työstä palautumista.
Palautuminen on arvokasta, jotta stressi ja uupumus eivät kasaannu ja heikennä suorituskykyä ja terveyttä pitkällä aikavälillä. Palautumista on hyvä toteuttaa myös työpäivän aikana.
Yksi viimeisimmän Fiilarin loistajia työstä palautumisen tuloksissa on Siltamäen ala-asteen koulu. Työyhteisön palautumisen kokemuksissa on tapahtunut selkeä nousu.
Miten Siltamäen eli ”Siltiksen” työyhteisössä sitten edistetään palautumista tukevaa kulttuuria?
Matalan kynnyksen kohtaamisia
Rehtori Anna-Mari Jaatisen mukaan koulun johtamisen ja työkulttuurin keskiössä on ratkaisukeskeisyys ja lempeys. Palautumista tukevassa työkulttuurissa tärkeää on yhteinen käsitys siitä, mikä työssä on kuormittavaa ja miten kuormittavia tilanteita voidaan ennaltaehkäistä.
– Tässä ajassa tarvitaan tunneälykästä ja empaattista johtamista, Jaatinen pohtii.
– Kun työntekijöitä kuunnellaan ja asiat ovat ratkaistavissa, kaikki voivat tehdä töitä hyvillä mielin.
Siltamäen ala-asteen koulun henkilökunta on pitkäaikaista, ja työporukka yhteen hitsautunut. Mahdolliset haasteet käydään yhdessä läpi viikkosyklillä niin, ettei mikään jää vaivaamaan hampaankoloon. Jokainen esiin nostettu asia on arvokas.
– Meillä on rakenteissa toimivia käytäntöjä asioiden käsittelyyn. Henkilökunnalle on kaksi kertaa viikossa ”reksin soffa”, johon voi tulla juttelemaan matalla kynnyksellä mielen päällä olevista asioista. Lisäksi viikoittain järjestetään laaja-alaisten erityisopettajien tukivälkkä. Siellä saa luottamuksellisesti konsultatiivista tukea omassa opetuksessa olevien lasten oppimiseen ja oppimisen tukeen liittyvissä asioissa sekä pedagogisten asiakirjojen päivityksissä, Jaatinen kertoo.
– Epämuodolliset kohtaamiset, vapaamuotoiset keskustelut ja kuuntelu arjessa ylipäätään ovat tärkeitä. Jos joku ei tule luokseni alkuviikosta, menen loppuviikosta itse työntekijän luokse juttelemaan siitä, miten menee. Meillä huolehditaan siitä, että jokainen tulee kohdatuksi ja arvostetuksi.
Suunnittelu luo turvaa
Siltamäessä on tehty pitkäjänteisesti työtä myös toimintakauden suunnittelun kehittämiseksi. Kun henkilökunta tietää, mitä on tulossa, on arki huomattavasti vähemmän kuormittavaa.
– Arki sujuu, kun ennakoidaan. Aloitamme seuraavan toimintakauden suunnittelun yhdessä henkilöstön kanssa jo helmikuussa, ja ensi syksyn lukujärjestykset ovat valmiita jo maaliskuussa, Jaatinen kuvailee koulun käytäntöjä.
Rehtorin mukaan on tärkeää osallistaa koko työyhteisö koulun toiminnan suunnitteluun. Suunnittelutyötä ei jätetä kevään viimeisiin viikkoihin.
– Työskentelyprosesseissa kannattaa huomioida työyhteisön vireystila toimintakauden eri vaiheissa. Näin kaikilla on valmiudet optimaaliseen suoritukseen erityisesti omaa työtä koskevassa suunnittelussa.
Kesälomaltakin voi palata hyvillä mielin, kun tulevan kauden suunnitelmat ovat kunnossa.
– Periaatteemme on lomat lomana ja viikonloput viikonloppuina. Omalla ajalla ei kanneta huolta työasioista – ei edes arki-iltoina. Vapaa-aikaa arvostetaan, ja se sanoitetaan selkeästi, Jaatinen painottaa.
Hyvä palautuminen merkitsee hyvinvoivaa työyhteisöä. Pidemmälle vietynä se toimii hyvinvoinnin lähteenä koko kouluyhteisölle.
Tutustu videolla siltisläisten ajatuksiin palautumisesta!
Oletko jo tutustunut Kaskon palautumisen teemasivuihin intrassa? Jos et, tee se nyt! Saatat löytää uusia keinoja lisätä palautumisen tekoja arkeesi.
