"Hyvä lukutaito on voimavara" – Helsingin lukutaitotyön suuntaviivat piirrettiin toimialojen yhteistyössä

22.05.2026

Nina Gran, Antti Aaltonen ja Emma-Lotta Tynkkynen. Kuva: Nina Dale

Helsingin lukutaitotyössä torjumme luku- ja kirjoitustaidottomuutta ja tarjoamme ihmisille mahdollisuuksia kehittyä lukijoina. Työn keskiössä ovat lapset, nuoret, lapsiperheet ja vieraskieliset helsinkiläiset. Työskentelemme toki kaikkien kaupunkilaisten kanssa, mutta mainitut ryhmät ovat erityishuomion kohteina.  

– Hyvä lukutaito on yksilön ja yhteiskunnan voimavara. Lasten ja nuorten lukutaitoa on erityisen merkityksellistä tukea, sillä se vaikuttaa kaikkeen oppimiseen, hyvinvointiin ja mahdollisuuksiin myöhemmässä elämässä. Kohdennettu lukutaitotyö perheille ja vieraskielisille on panostusta yhdenvertaisuuteen ja tulevaan, sanoo projektipäällikkö Antti Aaltonen.

Torstaina 28. toukokuuta kaupunki lanseeraa Lukutaitotyötä Helsingissä -julkaisun, joka piirtää suuntaviivat lukutaitotyöhömme nyt ja tulevaisuudessa. Voit tulla mukaan seuraamaan julkaisutilaisuutta suorana lähetyksenä Helsinki-kanavalla klo 9–11. Pääset tutustumaan julkaisun sisältöön tällä verkkosivulla tilaisuuden jälkeen.

Opetushallituksen rahoittama julkaisu sisältää toimintasuosituksia eri toimialoille ja käytännön vinkkejä työyhteisöille. Esimerkit avaavat sitä, millaista vaikuttavaa lukutaitotyötä palveluissamme tehdään.

– Tieto julkaisun laatimisesta tavoitti tuhansia ammattilaisia eri foorumeissa. Kirjoittajia eri toimialoilta on reilusti yli 20, ja kommentointiin osallistui ainakin 50 ihmistä. Oli mahtavaa koostaa tietoa, esimerkkejä ja suosituksia sitoutuneen ja osaavan henkilöstön kanssa. Julkaisu todella on toimialojen yhteinen, Aaltonen sanoo.

Helsinki pyrkii suunnannäyttäjäksi

Kaksiosainen Lukutaitotyötä Helsingissä palvelee laajasti koko kaupungin johtoa ja henkilöstöä. Julkaisua voivat hyödyntää muutkin kuin kaupungilla työskentelevät, esimerkiksi yhteistyökumppanit, kolmas sektori, tutkijat tai kaupunkilaiset. Se käännetään myös ruotsiksi ja englanniksi.

– Haluamme tukea jokaista kaupunkilaista lukutaidoissaan ja lukuharrastuneisuudessaan parhaalla mahdollisella tavalla ja toimia suunnannäyttäjänä lukutaitotyössä. Toivomme, että Helsinki toimii tässä kansallisena ja kansainvälisenä esimerkkinä, Aaltonen tuumaa.

Työmme alkaa jo äitiysneuvolassa

Toimialoilla tehdään päivittäin paljon työtä helsinkiläisten lukutaidon eteen, ja työ alkaa jo ennen kuin uusi helsinkiläinen on edes syntynyt. Äitiysneuvolassa tuemme vauvan kielen ja puheen kehitystä jo raskausaikana vahvistamalla vanhempien tietoisuutta varhaisen vuorovaikutuksen merkityksestä.

– Korostamme neuvolassa vanhemmille, että lapsen kielen kehitys alkaa jo ennen vauvan syntymää, ja vanhemmat voivat tukea vauvan kielellistä kehitystä jo raskausaikana. Neuvolassa ohjaamme vanhempia puhumaan vauvalle omalla äidinkielellään. Rohkaisemme vanhempia loruttelemaan, laulamaan ja lukemaan vauvalle ja vauvan kanssa, äitiys- ja lastenneuvolan päällikkö Monica Lindberg kertoo.

Lastenneuvolan terveystarkastuksissa ammattilainen arvioi lapsen puheen ja kielen kehitystä eri ikävaiheissa. Hän myös havainnoi lapsen vuorovaikutustaitoja ja leikkiä sekä haastattelee vanhempia. Neuvoloistamme jaetaan kaikille perheille Lukulahja lapselle -kirjakassi.

Helsingin neuvolat, varhaiskasvatusyksiköt ja kirjastot tekevät lasten lukutaitovalmiuksiin liittyvissä asioissa yhteistyötä, ja tietoa on saatavilla niin huoltajille kuin ammattilaisillekin.

Kuva: Antti Nikkanen

Varhaiskasvatuksesta valmiudet

Päiväkotiemme henkilöstö vahvistaa lasten kielellisten taitojen ja valmiuksien kehittymistä. Lapsia ei varhaiskasvatuksessa vielä opeteta lukemaan, mutta valmiudet lukemaan oppimiselle luodaan siellä.

Lukemaan lapset oppivat usein kouluiässä. Perusopetuksessa myös arvioidaan oppilaiden lukutaitoa ja mahdollisia tuen tarpeita luokilla 3. ja 7. Koulut voivat lisäksi toteuttaa useita muitakin lukutaitoon liittyviä testejä eri-ikäisille.

– Päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten toiminta on systemaattista ja monipuolista, kirjastoyhteistyöstä tuen tarpeiden arviointiin ja yhteisistä lukuprojekteista omiin kirjamessuihin. Myös lasten vanhemmat tai lukumummot ja -vaarit ovat entistä useammin mukana. Lukutaitotyössä vain luovuus on rajana, ja Helsinki on pullollaan toinen toistaan upeampia toteutuksia, Aaltonen kehuu.

Kirjastomme ydintehtäviä

Kirjastomme tarjoaa osalle kaupungin päiväkodeista iltasatuhylly-palvelua. Hyllyyn kerätään kirjoja päiväkotiryhmässä puhuttujen kielten perusteella. Ideana on innostaa perheitä lukemaan yhdessä omalla kotikielellä ja kannustaa vanhempia lukemaan lapsille ääneen.

Kaupunginkirjasto tekee tiivistä yhteistyötä päiväkotien, koulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Viime lukuvuonna kirjastoissa järjestettiin päiväkotiryhmille noin 1 200 satutuokiota, jotka tavoittivat yli 22 000 lasta. Kirjastojemme henkilökunta tapaa vuosittain eka-, kolmas- ja seiskaluokkalaiset kirjastostartin ja kirjavinkkauksien muodossa.

Kuva: Maija Astikainen

– Lukutaitotyö on yksi kirjaston tärkeimmistä perustehtävistä. Lasten ja nuorten lukeminen vähenee, joten kirjaston yhteistyö päiväkotien ja koulujen kanssa on entistä tärkeämpää. Haluamme tarjota mahdollisimman monelle yhdenvertaisen mahdollisuuden päästä käsiksi kirjallisuuteen ja lukemiseen, johtava pedagoginen informaatikko Emma-Lotta Tynkkynen sanoo.

Yhteistyömme kirjojen ja lastenkulttuurin tiimoilta

Ruotsinkielisessä varhaiskasvatuksessa on tehty poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuuripalvelujen kanssa jo 20 vuotta. Päiväkotien nimetyt kieli- ja kulttuurivastaavat tapaavat säännöllisesti kulttuuri- tai kirjastopalveluiden kanssa ja jakavat tietoa ajankohtaisesta kulttuuritoiminnasta yksiköissään. Näin henkilöstö saa tietoa tapahtumista, tuoreista lastenkirjoista tai hyvistä käytänteistä työnsä tueksi.

– Päivittäiset lukuhetket kotona ja omassa ryhmässä ovat avaimia lapsen lukutaitoon ja -intoon. Lastenkirjojen saatavuus ja leikkisä ja osallistava kulttuurikasvatus ovat tärkeitä kulmakiviä lapsen kielelliselle ja emotionaaliselle kehitykselle sekä lapsen kiinnostukselle tarinoita, kirjoja ja lukemista kohtaan, kulttuurin erityissuunnittelija Nina Gran toteaa.

Nina, Emma-Lotta ja Antti kuvattiin Fredriksbergin leikkipihalla. Kuva: Nina Dale

Lukutaitoon liittyviä trendejä

• Lukemiseen käytetty aika vähenee.
• Yhä harvempi kertoo lukevansa vapaa-ajallaan.
• Lukutaidon oppimistulokset ovat heikentyneet pitkään.
• Erot hyvien ja heikkojen lukijoiden välillä kasvavat.
• Lukemisen tavat muuttuvat.
• Perheet toivovat saavansa lisää tietoa lukemisesta ja tukea siihen.
• Heikko luku- ja kirjoitustaito on yhä useammin työllistymisen esteenä.
• Lukutaidottomuus käy yhä kalliimmaksi myös korkean tulotason maille.

 

Lähtökohtia lukutaitotyölle Helsingissä

• Lukutaitotyötä tehdään yhdessä. 
• Lukutaitotyömme on systemaattista ja tavoitteellista. 
• Lukutaitotyömme elää ajassa ja huomioi erilaiset lukijat. 
• Lähtökohtana lukutaitotyössämme on monilukutaito. 
• Lukutaitotyömme on kielitietoista ja saavutettavaa. 
• Lukutaitotyömme erityisenä kohderyhmänä ovat lapset, nuoret ja lapsiperheet sekä vieraskieliset helsinkiläiset.

 

Lukutaitotyötä Helsingissä -julkaisutilaisuus Helsinki-kanavalla 28.5. klo 9-11

Kasvatuksen ja koulutuksen julkaisut