Yhteisopettajuuden kokeilusta hyviä tuloksia / Lovande resultat från försök med kompanjonlärarskap

17.11.2026

Uutisen kuva

Kuva: Maija Astikainen

Helsinki haluaa olla suunnannäyttäjä valtakunnallisessa työssä oppimistulosten kääntämiseksi nousuun. Yleinen keskustelu PISA-tulosten laskusta vaatii konkreettisia tekoja. Kaupunki on käynnistänyt yhdessä Suomen Akatemian rahoittaman, Jyväskylän yliopiston johtaman EDUCA-lippulaivan kanssa pitkäjänteisen, kokeiluperusteisen ja tutkimukseen nojaavan kehitystyön, jonka avulla selvitetään, mitkä toimenpiteet tuottavat parhaat tulokset lasten oppimiselle. 

Tarveperusteista tukea saavissa kouluissa tehtiin lukuvuonna 2024–2025 lukutaitoon suunnattu satunnaistettu kokeilu yhteisopettajuuden toimintamallilla. Opettajien aikaa ja osaamista lisättiin luokkaan siten, että 2. luokan oppilaat saivat neljälle äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen viikkotunnille myös toisen opettajan luokkaan.

Kokeilu osoitti, että oppilaat hyötyivät siitä, että luokassa työskentelee samanaikaisesti kaksi opettajaa. Tutkimus tuotti luotettavaa uutta tietoa tarveperusteisen rahoituksen kohdentamisesta vaikuttavasti yhteisopettajuuteen. 

Oppilaat hyötyivät yhteisopettajuudesta 

Lukutaito näytti kehittyvän hieman nopeammin luokissa, joissa työskenteli luokanopettajan lisäksi toinen opettaja, yleensä erityisopettaja tai S2-opettaja. Kokeiluryhmissä olleiden oppilaiden lukutaito vahvistui jonkin verran kokeilun aikana verrattuna verrokkiryhmien oppilaisiin. Vaikutukset olivat selkeästi myönteisiä lähtötasoltaan taitavimmille oppijoille. Lähtötasoltaan heikommat oppilaat edistyivät sekä kokeilu- että verrokkiryhmissä yhtä hyvin.

– Tarveperusteinen resurssi mahdollisti yhteisopettajuuden, joka näytti keskimäärin hieman parantavan oppilaiden lukutaitoa. Yhteisopettajuuden ansiosta opettajilla oli aikaa keskittyä myös lähtötasoltaan taitavampiin oppijoihin, joiden osaaminen kehittyi kokeilun aikana merkittävästi, kertoo perusopetusjohtaja Ville Raatikainen. 

Tiedolla johtaminen mahdolliseksi

Yhteisopettajuuden pilottikokeilu antoi tärkeää tietoa siitä, miten opetus ja oppiminen mahdollisesti muuttuvat yhteisopettajuuden myötä.

– Kokonaiskuva täydentyy myöhemmin pilottiin osallistuneiden opettajien kokemusten analysoinnilla, toteaa professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

– Helsingin avoimuus järjestää kokeiluja tavalla, joka mahdollistaa vaikutusten luotettavan arvioinnin, on esimerkillistä, sanoo tutkimukseen osallistunut Aalto-yliopiston professori Matti Sarvimäki.

– Koulutuksesta puhutaan usein varsin yleisellä tasolla. Todellinen kehitys tapahtuu kuitenkin yksi konkreettinen askel kerrallaan. Tämä kokeilu näyttää, miten pystymme varmistamaan, että askeleet vievät oikeaan suuntaan, Sarvimäki jatkaa.

Tehdyllä pilotoinnilla haetaan pitkäkestoisia vaikutuksia opetukseen ja oppimiseen. 

– Kaikki kehittäminen edellyttää asioiden tilan tietämystä, ja siihen tarvitaan tutkimusta ja tiedon soveltamista arkeen. Helsinki rakentaa nyt omaa vahvaa kapasiteettiaan myös itse tutkia ja tarkastella aihetta, jotta oppimistulosten suunta saadaan muutettua pysyvästi, toteaa kehittämispalvelujohtaja Marjo Kyllönen Helsingin kaupungilta. 

Konkreettiset jatkotoimenpiteet käynnistyvät 

EDUCA-tutkimusyhteistyössä Helsinki toteutti ensimmäistä kertaa opetuksen vaikuttavuustutkimusta. Oppimisen näkökulmasta kokonaistulos on positiivinen. On kuitenkin huomioitava, että tutkimuksessa oli rajoitteita, kuten intervention lyhyt kesto (yksi lukuvuosi) sekä uusien toimintamallien omaksuminen kouluissa. 

Tutkimus osoitti tarpeen saada lisää tietoa siitä, mitkä ovat vaikuttavia keinoja vahvistaa oppijoiden osaamista. Lukutaidon tarveperusteisen rahoituksen pilotointi antoi yhden näkökulman tarveperusteisen rahoituksen kohdentamiseen. 

– Tarvitsemme tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, miten voimme vaikuttavammin tukea jokaisen lapsen suomen tai ruotsin kielen oppimista ja siirtymistä S2-oppimäärästä S1-oppimäärään äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineessa. Panostamme opetuskielen oppimiseen ja tarvitsemme ilmiöstä tietoa, jotta suuntaamme resurssit ja opetuksen järjestelyt mahdollisimman hyvin, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Satu Järvenkallas sanoo. 

Lukutaitoprofiilista pitkän aikavälin tietoa 

Helsingissä jatketaan ilmiön tutkimista. Yhteistyössä EDUCA-lippulaivan kanssa kaupunki valmistelee uudenlaista digitaalista työkalua, lukutaitoprofiilia, jolla saadaan pitkän aikavälin seurantatietoa lasten ja nuorten lukutaidon kehittymisestä ja interventioiden vaikuttavuudesta. Lukutaitoprofiili tulee tarjoamaan opettajille välineen opetukseen ja tukee näin oppijan edistymistä. 

Kaupungin peruskouluissa on paraikaa käynnissä myös kolmasluokkalaisten lukuintotutkimus ja varhaiskasvatuksessa dialogisen lukemisen tutkimus. Näistä niin ikään EDUCA-lippulaivan kanssa yhdessä tehtävistä tutkimuksista saadaan tuloksia vuoden 2027 alkupuolella. 

Yhteisopettajuuden interventiotutkimuksen toteuttivat Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Lukutaitointerventio on samalla osa Helsingin kaupungin tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointia.

 

Lovande resultat från försök med kompanjonlärarskap

Helsingfors vill vara en vägvisare i det riksomfattande arbetet för att förbättra inlärningsresultaten. Den allmänna diskussionen om nedgången av PISA-resultaten kräver konkreta handlingar.  

Staden har tillsammans med EDUCA-flaggskeppet, som finansieras av Finlands Akademi och leds av Jyväskylä universitet, inlett ett långsiktigt, försöksbaserat och forskningsbaserat utvecklingsarbete. Genom samarbetet utreder man vilka åtgärder som ger de bästa resultaten för barns lärande. 

I de finskspråkiga skolor som fick behovsbaserat stöd genomfördes under läsåret 2024–2025 ett slumpmässigt försök med läskunnighet enligt verksamhetsmodellen för kompanjonlärarskap. Lärarnas tid och kompetens i klassen utökades så att eleverna i årskurs 2 fick ytterligare en lärare i klassen för de fyra veckotimmarna i modersmål och litteratur.  

Försöket visade att eleverna hade nytta av att två lärare arbetade samtidigt i klassrummet. Undersökningen gav tillförlitlig ny kunskap om hur behovsbaserad finansiering kan riktas på ett effektivt sätt till kompanjonlärarskap. 

Eleverna drog nytta av kompanjonlärarskap 

Läskunnigheten verkade utvecklas något snabbare i klasserna där en annan lärare, vanligen en speciallärare eller S2-lärare, arbetade med klassläraren. Läskunnigheten hos eleverna i försöksgruppen stärktes något under försöket jämfört med eleverna i kontrollgrupperna. 

Effekterna var klart positiva för elever som till sin utgångsnivå var skickligast. De elever som hade sämre utgångsnivå gjorde lika bra framsteg i både försöks- och kontrollgrupperna. 

– Den behovsbaserade resursen möjliggjorde kompanjonlärarskap, vilket i genomsnitt verkade förbättra elevernas läskunnighet något. Tack vare kompanjonlärarskapet hade lärarna tid att koncentrera sig även på de elever som till sin utgångsnivå var skickligare och vars kunnande utvecklades betydligt under försöket, berättar Ville Raatikainen, chef för den finskspråkiga grundläggande utbildningen i Helsingfors. 

Ledning genom information möjlig 

Pilotprojektet med kompanjonlärarskap gav viktig kunskap om hur undervisning och inlärning eventuellt kan förändras i och med kompanjonlärarskap.  

– Helhetsbilden kompletteras senare med en analys av upplevelserna hos de lärare som deltagit i pilotprojektet, konstaterar professor Marja-Kristiina Lerkkanen från Jyväskylä universitet.  

– Helsingfors öppenhet att ordna försök på ett sätt som gör det möjligt att göra en tillförlitlig konsekvensbedömning är exemplarisk, säger professor Matti Sarvimäki från Aalto-universitetet, som deltog i undersökningen. 

– Man talar ofta om utbildning på en rätt allmän nivå. Den verkliga utvecklingen sker dock ett konkret steg i taget. Detta försök visar hur vi kan säkerställa att stegen går i rätt riktning, fortsätter Sarvimäki. 

Syftet med det genomförda pilotprojektet är att uppnå långsiktiga effekter på undervisningen och inlärningen. 

– All utveckling förutsätter kunskap om hur det ligger till med saker och ting, och för detta krävs forskning och tillämpning av kunskapen i vardagen. Helsingfors bygger nu också upp sin egen starka kapacitet att själv undersöka och granska ämnet för att riktningen på inlärningsresultaten ska kunna ändras permanent, konstaterar Marjo Kyllönen, direktör för utvecklingstjänsterna vid Helsingfors stad. 

Konkreta fortsatta åtgärder inleds 

Inom ramen för EDUCA-forskningssamarbetet genomförde Helsingfors för första gången en konsekvensundersökning om undervisningens effekter. Ur lärandets perspektiv är helhetsresultatet positivt. Man bör dock beakta att undersökningen innehöll begränsningar, såsom interventionens korta varaktighet (ett läsår) samt tillägnandet av nya verksamhetsmodeller i skolorna. 

Undersökningen visade att det finns behov av mer kunskap om hurdana effektiva metoder som stärker elevernas kunnande. Pilotprojektet med behovsbaserad finansiering av läskunnighet gav ett perspektiv på allokeringen av behovsbaserad finansiering. 

– Vi behöver forskningsdata till exempel om hur vi mer effektivt kan stödja varje barns inlärning i svenska och finska och övergången från S2- till S1-lärokursen i modersmål och litteratur. Vi satsar på inlärningen av undervisningsspråket och behöver kunskap om fenomenet för att kunna rikta resurserna och undervisningsarrangemangen så bra som möjligt, säger Satu Järvenkallas, sektorchef för fostrans- och utbildningssektorn. 

Långsiktig information om läskunnighetsprofilen 

Undersökningen av fenomenet fortsätter i Helsingfors. I samarbete med EDUCA-flaggskeppet bereder staden ett nytt digitalt verktyg, en läskunnighetsprofil, som ger långsiktiga uppföljningsdata om utvecklingen av läskunnigheten hos barn och unga samt om effekterna av interventioner. Läskunnighetsprofilen kommer att erbjuda lärarna ett verktyg för undervisning och på så sätt stödja elevens framsteg. 

I Helsingfors stads svensk- och finskspråkiga grundskolor pågår för närvarande också en undersökning om läslust för elever i årskurs 3. Inom småbarnspedagogiken pågår en undersökning om dialogisk läsning. Resultaten från de här undersökningarna, som också görs tillsammans med EDUCA-flaggskeppet, är klara i början av 2027. 

Interventionsundersökningen om kompanjonlärarskap genomfördes av Aalto-universitetet, Jyväskylä universitet och Åbo universitet i samarbete med Helsingfors stad. Läskunnighetsinterventionen är samtidigt en del av konsekvensbedömningen av den behovsbaserade finansieringens i Helsingfors stad.