Perusopetus: Tutkimus selvittää yhteisopettajuuden vaikutusta lukutaitoon

14.11.2024

Kuva: Maija Astikainen

Syyskuussa käynnistyneeseen Lukutaidon interventiotutkimukseen osallistuu 34 Helsingin kaupungin koulua, jotka saavat tarveperusteista lisärahoitusta. Tarveperusteisen lisärahoituksen tarkoituksena on tasoittaa koulujen välisiä eroja Helsingissä.

Koulujen 2. luokista on valittu satunnaisesti tutkimukseen kokeiluluokat ja verrokkiluokat. Tutkimukseen osallistuu yhteensä noin 2 000 oppilasta, josta puolet on kokeiluryhmässä.

Kokeiluluokat saavat neljälle äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen viikkotunnille oman luokanopettajan lisäksi toisen opettajan niin sanottuun samanaikaisopetukseen.

– Luokissa on sekä suomea äidinkielenään puhuvia lapsia että suomi toisena kielenä (S2) -oppilaita. Ylimääräinen opettaja on joko erityisopettaja tai S2-opettaja. Verrokkiluokissa oppiaineen opetus järjestetään luokanopettajan johdolla, jolloin erityisopetus ja S2-opetus toteutetaan omissa ryhmissä, kertoo professori Matti Sarvimäki Aalto-yliopistosta.

Tavoitteena lukutaidon paraneminen

Lukuvuoden 2024–2025 kestävä kokeilu selvittää, miten luokassa olevien opettajien määrän lisääminen vaikuttaa sanavaraston ja lukutaidon kehitykseen, matematiikan perustaitoihin sekä oppilaiden työskentelytaitoihin. Lisäksi tutkimus tarkastelee, mitä vaikutuksia yhteisopettajuudella on opettajien pedagogisiin käytänteisiin ja toimintakulttuurin mahdollisiin muutoksiin.

Aiemmista tutkimuksista on saatu viitteitä siitä, että oppimistulokset ovat parantuneet, kun luokassa on kaksi opettajaa yhden sijaan.

– Kokeilun tavoitteena on selvittää, paraneeko oppilaiden lukutaito ja vahvistuuko opettajien osaaminen yhteisopettajuuden avulla. Yhteisopettajuus mahdollistaa opetuksen yhteissuunnittelun ja yhteisopettamisen osana tavallista luokkaopetusta sekä yhdessä pohditun oppilaiden tuen tarpeen arvioinnin, sanoo tutkimuksesta vastaava professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta.

Oppilaiden hyvinvoinnin vahvistamiseksi

Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle tutkimus tuo arvokasta tietoa tarveperusteisen rahoituksen mahdollisesta vaikuttavuudesta oppimistuloksiin.

– Saamme nyt tutkittua tietoa siitä, miten voimme kohdentaa resursseja ja tarveperusteista rahoitusta entistä vaikuttavammin oppimistulosten ja oppilaiden hyvinvoinnin parantamiseksi, sanoo Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo.

Interventiotutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa EDUCA-lippulaivaa vuosille 2024–2028. EDUCAn tavoitteena on tuottaa tutkimusperusteista tietoa koulutuksen kehittämiseen, ja se keskittyy erityisesti huolellisesti toteutettujen kokeilujen arviointiin.

Tutkimuksen toteuttavat Aalto-yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Turun yliopisto yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Lukutaitointerventio on osa Helsingin kaupungin tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuuden arviointia.