Oppivelvollisuuden tuen palvelu kehittää nuorten opinpolkuja

26.10.2026

Kuva: Ilja hakala

Oppivelvollisuuden tuen palvelun tavoitteena on varmistaa, että jokaisella helsinkiläisellä nuorella on mahdollisuus suorittaa oppivelvollisuutensa ja saada siihen tarvitsemansa tuki. Työtä tehdään monessa kohtaa nuoren opinpolkua. Palvelu kehittää toisen asteen oppilaitoksissa tarjottavaa tukea, rakentaa erityisiä opinpolkuja niitä tarvitseville nuorille sekä koordinoi asuinkunnan ohjausta tilanteissa, joissa nuoren opinnot keskeytyvät.

Oppivelvollisuuden tuen palvelu on ollut Helsingissä yksikkönä olemassa jo muutaman vuoden ajan, mutta kesäkuusta alkaen se on toiminut omana palvelunaan. Palvelua johtaa oppivelvollisuuden tuen päällikkö Tiina Kalliola.

–Toimintamme keskiössä on tiivis yhteistyö oppilaitosten, eri palveluiden ja muiden toimialojen kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteemme on kehittää tuen rakenteita niin, että yhä harvempi nuori putoaisi palvelujen väliin ja opintojen ulkopuolelle, Kalliola tiivistää.

Kalliola korostaa oppivelvollisuuden toteutumisen merkitystä osana valtakunnallista ja kaupunkitasoista kehittämistyötä.

–Koulutukseen kiinnittyminen vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä, mikä on strategiakauden keskeinen tavoite. Lainsäädäntö velvoittaa kaupunkia valvomaan ja tukemaan nuorten oppivelvollisuuden toteutumista.

Tiivistä yhteistyötä

Oppivelvollisuuden tuen palvelu tarjoaa tukea kaikille Helsingin toisen asteen oppilaitoksille. Käytännössä työ tarkoittaa esimerkiksi oppimisen tuen, erityisopetuksen ja ohjauksen kehittämistä yhteistyössä koulutuksen järjestäjien kanssa. Yhteistyötä tehdään aktiivisesti myös yksityisten oppilaitosten kanssa.

Palvelu huolehtii myös siitä, että nuoren tarvitsema tuki jatkuu opinpolun siirtymävaiheissa. Tätä edistetään kehittämällä kokonaisvaltaista tiedonsiirtoa ja tietojärjestelmiä.

Nuorten kouluttautumisen mahdollisuuksia tuetaan laajemmin rakentamalla erityisiä opinpolkuja niitä tarvitseville nuorille. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi myöhään Suomeen muuttaneet nuoret sekä vankilaopetusta tarvitsevat opiskelijat.

–Kaupunkistrategiaan kuuluu myös segregaation ehkäiseminen. Erityisten opinpolkujen rakentaminen liittyy osaltaan tähän tavoitteeseen, Kalliola luonnehtii.

Opinpolun tarkastelu jatkumona luo vaikuttavuutta

Jos oppivelvollinen nuori jää ilman opiskelupaikkaa, asuinkunnan lakisääteisenä tehtävänä on tarjota hänelle ohjausta ja tukea. Lokakuusta alkaen myös oppivelvollisuuden valvonta siirtyi osaksi oppivelvollisuuden tuen palvelua. Valvonnassa hyödynnetään erilaisia tietojärjestelmiä, joiden avulla kaupunki saa tiedon koulutuksen ulkopuolelle jääneistä oppivelvollisista.

Kokonaisuuden hallintaa vahvistaa se, että perusopetuksesta toiselle asteelle ulottuva valvonta tuodaan lähemmäs oppivelvollisuuden asiantuntijoiden työtä. Kun nuoren opinpolkua tarkastellaan yhtenä jatkumona, työn vaikuttavuus kasvaa.

–Opinpolun katkeamisessa on usein kyse pitkän aikavälin ilmiöistä, joissa ennaltaehkäisevällä ja kokonaisvaltaisella tuella on tärkeä merkitys. Työn onnistuminen edellyttää vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä, Kalliola kuvailee.

Kalliola muistuttaa, ettei nuoren tuen tarve noudata hallinnollisia rajoja. Siksi on tärkeää varmistaa, että nuori saa tarvitsemansa tuen myös oppivelvollisuuden päätyttyä.

–Nuoren tuen tarve ei pääty, kun hän täyttää 18 vuotta. Teemme yhteistyötä Ohjaamon, Stadin AO:n Futuran ja työllisyyspalvelujen kanssa, jotta nuori saa tukea myös seuraaviin siirtymiin. Tärkeitä yhteistyökumppaneitamme ovat myös eri toimijat sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla.