”Lapset kysyvät, milloin luetaan taas” – lukutaito alkaa rakentua jo päiväkodissa

24.05.2023

Kuva: Antti Nikkanen

Hetkeä ennen vanhempainiltaa päiväkodin monikielistä ohjaaja Kafeya Mohamedia jännitti.

Hän oli mukana järjestämässä lasten vanhemmille tilaisuutta, jossa heille kerrottaisiin päiväkodin tekemästä lukutaitoa vahvistavasta työstä. Yhteistä kieltä ei ollut, koska suurin osa vanhemmista ei osaa suomea.

Jännitys haihtui pian tilaisuuden alettua. Mohamedin apuna olivat tulkit.

– Mukana oli viisi tulkkia. He istuivat vanhempien vieressä pienissä ryhmissä ja käänsivät sitä, mitä puhuin. Vanhempainilta tulkattiin arabiaksi, somalin kielellä, englanniksi, farsiksi ja dariksi.

Välillä Mohamed piti puheessaan pienen tauon ja odotti, että kaikki tulkit olivat saaneet viestin käännettyä. Hän näytti taulutelevision ruudulta kuvia, jotka kaikki ymmärsivät.

Vaikka yhteistä kieltä ei ollut, tavoite oli yhteinen. Vanhemmat olivat kokoontuneet päiväkotiin pohtimaan sitä, miten lasten lukutaitoa voisi tukea ja vahvistaa myös kotona. 

Palaute vanhempainillasta oli positiivista. Mohamed on tarjoutunut ideoimaan vastaavanlaisia tilaisuuksia alueen muissa päiväkodeissa, ja sellaisia on jo sovittu.

Päiväkodissa on paljon kiinnostavia kirjoja esillä.

Loruja, kirjaimia ja numeroita

Lukutaidon ja kielen kehityksen tukeminen on yksi päiväkoti Kurjen keskeisistä tavoitteista. Päiväkodin nuorimmat lapset ovat reilun vuoden ikäisiä. Pienimpien kanssa luetaan, lorutellaan, leikitään ja pelataan pelejä. Esikouluikäisten kanssa taas keskitytään harjoittelemaan koulutaitoja, kuten kirjaimia ja numeroita.

Alueella asuu paljon perheitä, joissa puhutaan jotain muuta kotikieltä kuin suomea, ja päiväkodin lapsista yli puolet tulevat perheistä, joissa ei puhuta suomea äidinkielenä. Viime vuoden toukokuussa päiväkodin monikielisenä ohjaajana aloittanut Mohamed tekee työtä lasten kielitaidon kehittymisen eteen.

– Tuen erityisesti ulkomaalaistaustaisten lasten sopeutumista ja olen linkkinä päiväkodin ja kodin välillä.

Lukutaidon tukemisen menetelmät riippuvat siitä, minkä ikäisten ryhmässä Mohamed on.

– Tärkein tehtäväni on saada kaikenikäiset lapset innostumaan kielen käyttämisestä. Haluamme tukea sekä äidinkielen että suomen oppimista, sillä ne tukevat toinen toisiaan.

Lukutaitotyö koskee ja hyödyttää kaikkia lapsia, myös suomea äidinkielenään puhuvia.

Tarina-Kettukin on mukana lukuhetkessä.

Yhteisenä kielenä suomi

Somaliassa syntynyt ja Keniassa sekä Intiassa kasvanut Mohamed muutti viisivuotiaana Suomeen. Hän hyödyntää työssään omaa äidinkieltään pitämällä välillä päiväkodissa lukuhetkiä somalin kielellä sitä osaaville lapsille. Se tuntuu lapsista tutulta ja turvalliselta.

– Aluksi lapsia tosin nauratti, sillä he eivät juuri kuule kotinsa ulkopuolella somalin kieltä.

Silloin, kun ryhmässä on lapsia, jotka eivät ymmärrä somalin kieltä, Mohamed puhuu pelkästään suomea. Lapset saattavat tulla kysymään Mohamedilta jotain somalin kielellä, ja he usein puhuvat sitä myös toisten lasten kanssa keskenään.

– Kannustamme vanhempia käyttämään kotona lapsen omaa äidinkieltä, jolloin ensimmäinen kieli vahvistuu. Päiväkodissa pyrimme kuitenkin siihen, että kun paikalla on eri kielillä kommunikoivia ihmisiä, käytämme yhtä yhteistä kieltä – suomea.

Työpäivät monikielisessä ympäristössä vaativat usein improvisointia. Toisinaan luetaan sanattomia kirjoja, joiden kuviin lapset saavat itse sepittää tarinan. Välillä taas koko ryhmälle tuttu satukirja soi muun puuhastelun taustalla eri kielillä arabiasta englanniksi ja suomesta somalin kieleksi.

"Satua voidaan kuunnella esimerkiksi pötköllään pöydän alla tai taskulampun valossa”, monikielinen ohjaaja Kafeya Mohamed kertoo.

Juhlat kirjastossa

Varhaiskasvatusyksikkö Kontula-Kurki on mukana tekemässä Helsingistä lukemisen ja lukutaidon pääkaupunkia. Tätä varten päiväkoti tekee tiivistä yhteistyötä kirjaston kanssa. 
Lähikirjastosta lainataan kirjoja, sinne tehdään retkiä ja kirjastossa käydään satutunneilla.

Yksikössä on yhdessä ideoitu lähikirjaston kanssa erilaisia tapoja lukemiseen innostamiseksi lapsiryhmissä. Tällä hetkellä on menossa Mohamedin ideoima lukuhaaste, johon kirjasto lähti mielellään mukaan. Haasteessa lapsia innostetaan kuuntelemaan satuja keksimällä aikuisen kanssa yhdessä erilaisia lukemistyylejä.

– Ryhmissämme on kuunneltu kirjaa esimerkiksi pötköllään pöydän alla, pipo päässä ja taskulampun valossa. Lapset ovat olleet innoissaan siitä, että he pääsevät vaikuttamaan lukuhetkien kulkuun, Mohamed kuvailee.

Kun lukuhaaste on suoritettu, on aika juhlia. Kirjaston tilaisuudessa jokainen lapsi saa lukudiplomin.

Mohamed kertoo kirjaston toiminnasta ja sen monista mahdollisuuksista myös lasten vanhemmille. Moni vanhempi onkin hakenut päiväkodin vanhempainillan jälkeen ensimmäisen kirjastokorttinsa.

– He ovat olleet iloisesti yllättyneitä, kun ovat kuulleet, miten monella eri kielellä kirjastoista saa kirjoja. Kirjastoilla on myös oma lukemisen ja oppimisen yhdenvertaisuutta tukevat Celia-järjestelmä, joka on suunnattu muun muassa maahanmuuttajataustaisille.

”Olemme yhdessä tekemässä Helsingistä lukemisen ja lukutaidon pääkaupunkia”, sanoo Kontula-Kurjen varajohtaja Katja Nyman.

Lapsen ja aikuisen laatuaikaa

Parhaimmillaan lukeminen on Mohamedin mielestä aikuisen ja lapsen yhteistä laatuaikaa. Se tarkoittaa turvallisen aikuisen läheisyyttä ja seikkailua mielikuvituksen maailmassa. Samalla laajenevat lapsen sanavarasto, käsitteistö ja tiedot sekä taidot.

– Kirjojen ja satujen avulla lapsi pääsee myös tutkimaan erilaisia kulttuureja ja ympäristöjä. Lukeminen kasvattaa suvaitsevaisuutta.

Mohamedin mielestä paras tapa innostaa lapsi lukemaan on aikuisen esimerkki.

– Lukeminen ei ole pakkopullaa, vaan kiva yhteinen hetki. Aikuisten asenne vaikuttaa siihen, miten lapsi alkaa suhtautua kirjoihin ja lukemiseen.

Mohamed rentoutuu mielellään itsekin kirjan parissa. Kotona hän lukee kirjoja suomeksi ja englanniksi ja kuuntelee äänikirjoja somalin kielellä. 

Merkityksellinen työ

Päiväkoti Kurjen varajohtajana työskentelevä Katja Nyman nauttii työstään monikulttuurisessa ympäristössä. Hän näkee päivittäin, kuinka tärkeää lapsille on saada tuntea kuuluvansa ryhmään. Yhdessä opitaan toimimaan, vaikka aluksi ei olisi yhteistä kieltä.

– Päivittäinen yhdessä lukeminen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kirjallisuuden avulla voi opetella myös tunne- ja kaveritaitoja. Varhaiskasvatus valmistelee lasta koulupolulle.

Myös Mohamed nauttii työstään, jossa parasta ovat lapset.

– Lapset ovat aitoja ja älykkäitä. Heiltä tulee loistavia ideoita. Opin lapsilta päivittäin kärsivällisyyttä, kuuntelemisen taitoa ja kykyä elää hetkessä.

Mohamed kokee tekevänsä merkityksellistä työtä päivittäin. On palkitsevaa nähdä, kun lapsen kielitaito kehittyy ja maailmankuva avartuu.

– Usein satuhetken jälkeen lapset kysyvät, että milloin luetaan taas.

Teksti: Eveliina Lauhio
Kuvat: Antti Nikkanen

Lue lisää lukutaidon vahvistamisesta Helsingissä:

Helsinki opettaa myös aikuisia: ”Lukutaito on perusoikeus, joka kuuluu jokaiselle”

Stadin AO:n lukuviikko innostaa opiskelijoita lukemaan