Erityisopettaja varhaiskasvatuksessa: "Ohjaan ryhmässä lasta onnistumaan"

22.05.2026

Amanda Haapanen työskentelemässä pienryhmässä lapsen kanssa. Kuva: Nina Dale

– Ensisijainen tehtäväni on opettaa, mitä kielellä ja vuorovaikutuksella voi saada aikaan. Pystyn opettamaan myös perusviittomia lapsille. Mahdollistan esiopetuksessa sen, että viittomakielinen opettaja voi olla viittomakielisten lasten kanssa. Olen sillä välin muiden lasten tukena, yksikön varhaiskasvatuksen erityisopettaja Amanda Haapanen kertoo.

Hän työskentelee Päiväkoti Tanelissa, jossa järjestetään viittomakielistä varhaiskasvatusta. Haapanen kuvailee osaa työtehtävistään luonteeltaan koordinoiviksi. Yksikön oma erityisopettaja opettaa vuorovaikutusta ja toimii mahdollistajana siihen, miten toimitaan kaksikielisessä työyhteisössä, jossa viittomakieliset tulkit ovat jatkuvasti läsnä.

Yksityiskohtia päiväkodin seinillä.

– Meillä on Tanelissa noin 80 lasta, joista viittomakieltä käyttää 11. Heissä on eritasoisia viittomakielen taitajia, ja he ovat hyvin moninainen porukka. Tukeni on jaettu ryhmiin, ja toimin myös yhteisopettajana. Pidän pienryhmiä ja erilaisia vuorovaikutuskerhoja, joissa opettelemme kieltä, Haapanen kertoo.

Tukea tarvitsevia on paljon

Päiväkodissa on viisi ryhmää, ja viittomakielisiä lapsia on niistä kolmessa. Erityisopettajana Haapanen ohjaa viittomakielisiä lapsia tulkin käyttämisessä, sillä se on monelle vielä uutta. Hän vetää yhdelle ryhmälle myös muskaria, joka on yksi tukimuodoista.

– Vuorovaikutukseen ja kielen oppimiseen tarvitaan paljon tukea. Meillä on suomi toisena kielenä -lapsia, jotka tarvitsevat suomen kieleen paljon tukea. Lisäksi tuen toiminnanohjauksen ja keskittymisen taitoja.

Haapanen (oik.) keskustelee viittomakielen tulkin Iina Hautasuon kanssa.

Haapanen tekee huoltajien kanssa yhteistyötä, esimerkiksi lapsikohtaisten keskustelujen muodossa. Yhdessä arvioidaan, miten tuki on toteutunut.

– Tukea tarvitsevia lapsia on paljon, ja olen tuen lasten keskusteluissa mukana.

”Tiedän kaikki lapset nimeltä”

Haapanen on tehnyt koko työuransa Helsingin kaupungilla. Hän aloitti työnsä varhaiskasvatuksen opettajana vuonna 2014. Kun hän erikoistuttuaan siirtyi varhaiskasvatuksen erityisopettajan työhön Päiväkoti Franzeniaan vuonna 2020, ei hän osannut vielä viittomakieltä lainkaan. Nykyisin viittominen sujuu hienosti lasten kanssa. Huoltajien kanssa käytäviin keskusteluihin otetaan tulkki mukaan.

Päiväkoti Tanelia Haapanen kehuu ihanaksi pieneksi yksiköksi, jossa työntekijöillä on oikea asenne työhönsä. Taneli kuuluu Varhaiskasvatusyksikkö Kolkka-Taneliin, ja kummassakin päiväkodissa on oma yksikön erityisopettajansa.

– Tämä on niin pieni talo, että tiedän kaikki lapset nimeltä. Koska olen vain täällä, pääsen olennaisesti mukaan arkeen. Tuki on vaikuttavaa, koska olen paikalla ja saatavilla. Ohjaan ryhmässä lasta onnistumaan.

Haapanen on rakentanut kirjastonurkkauksen Taneliin, joka on mukana dialogisen lukemisen tutkimuksessa.

Koska Haapanen on ollut alalla jo jonkin aikaa, hän on nähnyt muutoksen erityisopettajan palvelujen tarpeessa.

– Keskittyminen ja ryhmässä toimiminen on heikentynyt. Jossain vaiheessa yksilökasvatus oli suosittua. Mielestäni pitäisi vähän pystyä palaamaan siihen ajattelutapaan, että ryhmä kasvattaa: ryhmässä tehdään asioita yhdessä ja vastuullisuus on ryhmälle.

Haapanen on havainnut lapsista myös, että englannin kieli tulee esiin jo hyvin nuorena, vaikka lapsella ei olisi kotikielenä englantia. Lapset saattavat puhua keskenään ”youtube-englantia” jo päiväkodissa, vaikka eivät vielä osaa suomeakaan hyvin. Tämä on Haapasen mielestä asia, johon pitää puuttua.

Kaikki erilaisia

Haapanen ei erityisopettajana lähtökohtaisesti tee yksilötyötä yksittäisten lasten kanssa. Hän tuo tuen aina ryhmään, joka voi olla vaikkapa vain kahden lapsen pienryhmä.

– Mietimme pienryhmiä rakennettaessa, kuka olisi sellainen kaveri, joka tukisi taitojen oppimista. Hän voi esimerkiksi toimia tukena leikkitaitojen harjoittelussa.

Päiväkoti Tanelissa lapset ovat tottuneet siihen, että kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat. Tämä on arvokasta: lapset eivät hätkähdä mitään ja ottavat kaikki uudet kaverit mukaan joukkoon.

Haapanen kehuu yhteisopettajuutta työtapana, ja hänen mielestään sitä saisi olla enemmänkin. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja voi vetää toimintaa ja varhaiskasvatuksen opettaja voi olla mukana pienryhmän kanssa tai toisinpäin. Yhteinen suunnitteluaika on usein kortilla, ja sitä tulisi lisätä.

Haapanen on tehnyt erityisopettajana töitä aina viittomakielisten lasten kanssa.

Tässä valitaan mieleisiä täytteitä vohveliin!

– Tässä työssä pitää todella keskittyä siihen, että kaikki pääsevät osallisiksi. Ryhmässä voi olla vaikka seitsemän viittomakielistä lasta. Kielen näkökulmasta pitää miettiä, missä tulkki on, missä taas muut aikuiset, missä lapset istuvat. Tämä on arjen palapeli siitä, miten viittomakieli saadaan saavutettavaksi kaikille.

Työssä ovat apuna kuvatuki, tulkit, tukiviittomat ja viittomat. Ilman niitä kommunikoinnista ei tulisi mitään, koska kaikki eivät kuule.

”Lapset ovat onnellisia täällä”

Amanda Haapanen nostaa työnsä suolaksi sen, kun joku lapsista alkaa oppia viittomakieltä.

– Parasta on myös se, kun lapset löytävät kavereita, riippumatta yhteisestä kielestä. Täällä oikeasti kaikki leikkivät kaikkien kanssa. Myös se tekee iloiseksi, kun näkee lapsen voivan hyvin ja oppivan. Työntekijät ovat ammattitaitoisia ja rauhallisia. Lapset ovat onnellisia täällä.

Päiväkoti Taneli sijaitsee Pitäjänmäellä.