Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toimintaa arvioitiin yhdessä henkilöstön kanssa: ”Tärkeä toimintatapa”

10.10.2022

Kuva: Tuomas Hakkarainen

Varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmien ja strategisten tavoitteiden toteutumista arvioitiin kevään 2022 aikana auditoimalla ja itsearviointikyselyn avulla. Helsingissä varhaiskasvatuksen arviointi perustuu kansallisiin varhaiskasvatuksen laadun arvioinnin perusteisiin ja suosituksiin.

Arvioinnin keskiössä on yksiköiden toiminnan itsearviointi sekä toiminnan kehittäminen arvioinnin pohjalta. Auditoinnit toimivat tärkeänä linkkinä arviointitiedon kulkeutumisessa toimipisteistä hallintoon ja johdolle.

Helsingin varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi on iloinen auditointitavasta ja erityisesti vahvuuksista, joita arvioinnissa tunnustettiin.

– Esimerkiksi yksiköiden asettamat tavoitteet innostavat ja motivoivat henkilöstöä ja viestiminen huoltajille sujuu hyvin, Kemppi kehuu.

Yli sata vastausta

Auditoinnit ovat osa paikallisen tason arviointia, ja ne toteutetaan vuosittain satunnaisotantana. Jokaiselta varhaiskasvatusalueelta arvotaan mukaan kaksi yksikköä. Auditoitaviin yksiköihin kuuluu myös perhepäivähoitoa ja leikkipuisto.

Tänä vuonna tietoa kerättiin ensimmäistä kertaa myös kaikille yksiköille suunnatulla itsearviointikyselyllä. Kyselyn teemat olivat samat kuin auditoinneissa, ja tavoitteena oli tiedonkeruun lisäksi tukea yksiköiden arviointityötä. Kyselyyn saatiin yhteensä 106 vastausta. Vastausprosentti oli 61.

Varhaiskasvatuksen tavoitteet perustuvat opetussuunnitelmiin ja kaupunkistrategiaan. Kauden 2021–2022 auditoitavat teemat perustuivat toimintasuunnitelmiin kirjattuihin tavoitteisiin ja olivat:

• pedagogisen tason arviointimallin käyttöönotto
• tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutuminen
• yksiköiden oma kehittämistyö

Ryhmäportfoliot hyvin käytössä

Toiminnan dokumentointi ryhmäportfolioihin ja toiminnasta viestiminen huoltajille sujuvat auditointien perusteella hyvin koko kaupungissa. Yhteiset suunnittelun ja arvioinnin työkalut tukevat toiminnan suunnittelua ja arviointia yksikkötasolla. Lisäksi suunniteltu toiminta on monipuolista.

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat liitettiin vuonna 2020 osaksi yksiköiden toimintasuunnitelmia. Tämä on lisännyt keskustelua aiheesta, ja yksiköissä on alettu panostaa erityisesti lasten tasa-arvoisen kohtaamisen kehittämiseen. Perheiden moninaisuuden huomioinnin ja lasten kohtaamisen yksilöinä koettiin toteutuvan yksiköissä erittäin hyvin.

Yksiköiden oma kehittämistyö ja omista tarpeista käsin asetetut tavoitteet innostavat ja motivoivat henkilöstöä. Koko henkilöstö on ollut mukana asettamassa tavoitteita. Myös eri-ikäisten lasten tarpeet osataan ottaa huomioon toiminnassa.

Yksiköiden väliset erot näkyivät

Helsingin varhaiskasvatuksessa toiminnan laadussa on eroja yksiköiden sisällä ja välillä. Auditointien perusteella asiaan vaikuttaa ainakin osassa yksiköitä henkilöstön saatavuushaasteet sekä ajan riittämättömyys toimintakulttuurin kehittämiselle ja arvioinnille.

Yhteisen kasvatusnäkemyksen ja varhaiskasvatussuunnitelman mukaisten tavoitteiden edistäminen vaatii yhteistä keskustelua ja toimintamallien kehittämistä. Korona-aikana yksiköiden yhteiset kehittämispäivät olivat jäissä. Henkilöstön yhteistä keskustelua koettiin hankalaksi järjestää varhaiskasvatustoiminnan ollessa käynnissä.

Henkilöstö toivoi, että yksittäisten tavoitteiden juurruttamiselle olisi enemmän aikaa. Kasvatushenkilöstön välinen työnjako oli paikoin epäselvä, mikä näkyi kuormituksena ja tiedonkulun puutteina. Esimerkiksi portfoliopedagogiikasta ja arvioinnista toivottiin myös lastenhoitajille suunnattua koulutusta.

Esiopetussuunnitelma ohjaa työtä

Lapsiryhmätasolla varhaiskasvatussuunnitelman tavoitteet eivät aina ohjaa toiminnan suunnittelua ja toteutusta, mutta esiopetussuunnitelma ja kaksivuotisen esiopetuskokeilun opetussuunnitelma ovat vakiintuneet työtä ohjaaviksi asiakirjoiksi.

Ryhmän pedagoginen suunnitelma koettiin osassa yksiköitä liian raskaaksi ja vaikeakäyttöiseksi, jotta siitä olisi apua toiminnan suunnittelussa ja arvioinnissa. Tähänkin vaikutti johtaminen, henkilöstön vaihtuvuus sekä tietämys arvioinnin prosesseista ja merkityksestä.

Huoltajia ja lapsia oli osallistettu vain vähän tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmien tekemisessä. Tähän vaikutti osin korona-aika ja kohtaamisten väheneminen huoltajien kanssa. Yhteistä ymmärrystä huoltajien kanssa on tärkeä rakentaa suunnitelmallisesti, jotta yhteisöstä voidaan rakentaa aidosti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta tukeva.

Kehittämiskohteet mukaan henkilöstötilaisuuksiin

Auditointien tuloksia on käsitelty varhaiskasvatuksen johtoryhmässä sekä varhaiskasvatuksen esihenkilöiden webinaarissa syyskuussa. Auditoinneissa esiin nousseet kehittämistarpeet on huomioitu syksyn henkilöstötilaisuuksien sisällön suunnittelussa.

Miia Kemppi kiittää henkilöstöä siitä, että perheiden moninaisuutta huomioidaan ja lapsen sensitiivinen kohtaaminen koetään tärkeäksi ja että se toteutuu auditoiduissa yksiköissä hyvin.

– Kannatan ehdottomasti auditointien jatkamista ja toivon, että myös hallinto voisi laajemmin osallistua niihin. Itse olen aiemmin ollut muissa kunnissa mukana auditoimassa ja mielelläni annan aikaani tällaiselle tärkeälle toimintatavalle, Kemppi sanoo.