Trauma vaikuttaa oppimiseen

14.01.2020

Tilaisuus pidettiinTeollisuuskadun toimitalon auditoriossa, jonne oli kokoontunut yli 200 kiinnostunutta kuulijaa. Puhumassa Michaela Moua.

Trauman vaikutuksia maahanmuuttajien oppimiseen käsiteltiin viime vuoden lopulla järjestetyssä tilaisuudessa, joka oli suunnattu opettajille, päiväkodinjohtajille, rehtoreille ja toimialan työntekijöille. Tilaisuudessa avattiin pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon liittyviä trauman, syrjinnän ja rasismin piirteitä ja mekanismeja ja niiden vaikutusta oppimiseen. 

Pakolaisilla ja kriisialueilta tulleilla henkilöillä voi ilmetä erilaisia käytökseen ja mielenterveyteen vaikuttavia asioita, jotka saattavat tulla esiin vasta vuosien kuluttua. Kokemukset sekä entisessä kotimaassa, matkan aikana, että uudessa kotimaassa voivat olla traumatisoivia. Sekä ennen että jälkeen maahan tulon koetuilla asioilla on merkitystä oireiluun. On tärkeää, että koulujen ja oppilaitosten henkilökunta ymmärtää asian laajuuden ja taustatekijät, jotka voivat vaikuttaa oppimiseen ja ryhmässä toimimiseen. 

Trauma voi olla mikä tahansa yksilön kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita. 

Trauman tunnistamisen taidot ja mielenterveyden merkitys oppimisessa on erittäin tärkeä aihe, josta on selkeästi tarve saada enemmän tietoa. Esimerkiksi opettajat kaipaavat neuvoja, miten tunnistaa ja helpottaa traumaa ja rasismia oppimisen esteinä. 

Rasismitraumojen kasautuminen voi johtaa mielenterveyden järkkymiseen

Terapeutti Michaela Moua ja opettaja ja Helsingin yliopiston suunnittelija Mona Eid avasivat rasismin ja syrjinnän vaikutusta oppijan mielenterveyteen ja oppimiseen. Arjen rasismia tapahtuu esim. koulussa, harrastuksissa, nuorisotoiminnassa, työpaikalla, julkisissa tiloissa, sosiaali- ja terveyspalveluissa. ”Rodullistetut lapset ja nuoret kokevat jatkuvasti ennakkoluuloja, rasismia ja syrjintää.”

Stadin Osaamiskeskuksessa S2-opettajana työskentelevä Ritva Tanhuanpää oli yksi seminaariin osallistujista. "Opetan maahanmuuttaneita aikuisia, joista etenkin pakolaistaustaisilla on enemmän tai vähemmän kovia kokemuksia, monilla traumataustaa. Seminaari selkeytti käsitystäni trauman vaikutuksista: hyvin usein trauma aiheuttaa oppimisvaikeuksia, se vaikuttaa keskittymiskykyyn ja myös ongelmanratkaisukykyyn, muistiin sekä tunteiden säätelyyn. Niin ikään erilaiset kiputuntemukset, kuten niin kutsuttu liikkuva kipu, jossa kipukohta kehossa vaihtelee, ovat yleisiä traumatisoituneille”, kertoo Ritva.

”Seminaarin osallistujamäärä yllätti positiivisesti. On hyvä huomata, että aihe koetaan tärkeäksi ja sen käsittelemiseen kaivataan tietoa ja työkaluja. Jatkossa teemaa voi syventää työpajoilla. Vaikka aikaa kullekin osiolle olisi voinut olla enemmän, saatiin teemoista tiivis esittely ja palautteenkin mukaan myös paljon ajateltavaa” kertoo seminaarin toteutuksesta vastannut Varpu Ahtonen Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma -hankkeesta. 

Osa Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmaa

Tilaisuus oli osa Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelmaa eli Makea. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta hyväksyi suunnitelman 29. toukokuuta 2018. Suunnitelma on osa lakisääteistä Helsingin kotouttamisohjelmaa 2018 –2021.

Maahanmuuttajien kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelman verkkosivut. 

 
Teksti ja kuvat: Jaana Siljander