Toiminnan arviointi on tärkeä osa varhaiskasvatusta

01.09.2022

Kuva: Jesse Myllylahti

Päiväkodinjohtaja Markus Ropponen Kankarepuiston päiväkodista ja opettaja Liisa Koponen Päiväkoti Pelimannista muistuttavat, että arviointi on monipuolinen kokonaisuus. Samanaikaisesti arvioidaan muun muassa tiloja, toimintakulttuuria, pedagogiikkaa sekä huoltajien tyytyväisyyttä toimintaan. 

Koulutus antoi työkaluja ja innosti kehittämään toimintaa 

Kehittääkseen osaamistaan, Koponen ja Ropponen osallistuivat keväällä Varhaiskasvatuksen arviointimestariksi -koulutukseen. Ropponen halusi syventää taitojaan, sillä arviointi on ”peruslähtökohta meidän työlle”. Koponen puolestaan toivoi saavansa koulutuksessa ehjän kokonaiskäsityksen arvioinnista. Koulutus vastasi toiveisiin. 

”Jaoimme hyviä ideoita ja kokemuksia sekä vertailimme, millaisia eri arviointikulttuureja ja toimivia käytänteitä kukin on yksikköönsä alkanut rakentaa”, Ropponen summaa koulutuksen antia.  

Molemmille koulutus antoi paljon ideoita ja työkaluja. Ropponen mainitsee tärkeimmäksi oivalluksen: 

”Koulutus kirkasti itselleni, että on muistettava pitää arviointia yllä, jotta arvioimisen kulttuuri juurtuisi jokaiselle työntekijälle, tiimille ja työyhteisöön, ja jotta arvioinnista tulisi keskeinen arvo ja toiminnan johtoajatus.” 

Koponen katsoo yhteisten keskustelujen vahvistaneen koko työyhteisöä: ”Saimme vahvistusta siitä, miksi arviointi on tärkeää, mitä itse saamme arvioinnista ja miten saamme ratkottua arviointiin liittyviä haasteita. Keskustelu auttoi yhteisöämme muodostamaan yhteisen ymmärryksen arvioinnista ja saimme työskentelykieltä niihin asioihin, joita emme ole osanneet sanallistaa.” 

Moniammatillinen yhteistyö auttaa onnistumaan 

Omassa arviointityössään Koposta ja Ropposta ovat auttaneet onnistumaan säännöllisyys, moniammatillinen yhteistyö, avoin keskustelu sekä erilaisten työkalujen käyttö. 

Ropponen korostaa toimintakulttuurin arvioinnissa yhteisten kehittämispäivien tärkeyttä sekä asiakas- ja työntekijäkyselyiden palautteita. Tärkeintä on kuitenkin avoin keskustelu ja valmius ravistella toimintatapoja. 

”On tärkeää ottaa puheeksi asioita, jotka mietityttävät tai eivät toimi. Sitten pohditaan yhdessä ratkaisua ja kokeillaan uutta toimintamallia”, Ropponen tiivistää.  

Koponen puolestaan kertoo arvioivansa viikoittain toimintaa tiimin kanssa sekä käyttävänsä arviointiin esimerkiksi digitaalista portfoliota. Omaa toimintaansa arvioidessaan hän analysoi erityisesti vuorovaikutustilanteita, mutta kannustaa hyödyntämään esimerkiksi erityisopettajan apua, jos omat keinot eivät riitä. 

Verkkokoulutukset ja yhdessä tekeminen takasivat hyvän koulutuskokemuksen 

Koponen ja Ropponen toteavat koulutuksen sopineen hyvin kiireiseen varhaiskasvatusarkeen. Aikaan ja paikkaan sitomaton toteutustapa mahdollisti tehtävien suorittamisen aikataulutettua koulutusta paremmin. Myös osallistuminen yhdessä tiimin kanssa oli toimiva ratkaisu: 

”Joskus on hankala välittää työkavereille sitä samaa innostusta, jonka itse koulutuksesta saa. Nyt, kun oli monta osallistujaa samasta talosta, ei ongelmaa ollut”, Koponen kertoo. 

Ropponen ja Koponen kannustavat henkilöstöä osallistumaan myös muihin koulutuksiin. Toimintaympäristöjen muuttuessa jatkuva oppiminen ja näkemysten päivittäminen on suositeltavaa. Lisäksi uusien asioiden ääreen pysähtyminen ja kiireisestä arjesta hengähtäminen antaa hyvän mahdollisuuden innostua työstä yhä uudelleen. 

Lisätietoja 

Projektisuunnittelija Jesse Myllylahti, jesse.myllylahti@hel.fi