Psykologi kohtaa jokaisen opiskelijan yksilönä – nuorten tukemiseen on monia hyviä keinoja
27.10.2023
Miia Seppänen työskentelee psykologina Stadin AO:n Savonkadun toimipaikassa ja Eiran aikuislukiossa. Kummassakin opiskelee paljon eri maista Suomeen muuttaneiden perheiden nuoria.
Seppäsen mielestä monikulttuurisuus tuo työhön värikkyyttä, räväkkyyttä ja rikkautta. Monikulttuurisessa oppilaitoksessa on tärkeää viestittää, että kaikkien opiskelijoiden kulttuuri ja historia ovat yhtä tärkeitä. Kaksisuuntainen kotoutuminen tarkoittaa, että muista maista Suomeen muuttaneita tutustutetaan suomalaiseen yhteiskuntaan ja samalla kantasuomalaiset oppivat huomioimaan muita kulttuureja.
Turvallisuus vahvistuu yhteisillä arvoilla
Miia Seppänen korostaa turvallisuuden merkityksellisyyttä opiskelijoiden arjessa. Helsingin kaupunki on päättänyt systemaattisesti lisätä turvallisuuden tunnetta oppilaitoksissa luomalla turvallisen yhteisön pelisäännöt.
"Turvallisen tilan työpajoissa on mukana opiskelijahuollon ammattilaisia. Korostamme, kuinka jokainen on tervetullut mukaan omana itsenään. Näemme ja kohtaamme jokaisen", Seppänen kertoo.
Turvallisuuden tukemista tehdään myös jalkautumalla luokkiin. Opiskelupäivän aikana voidaan jutella yhdessä esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa, että jokainen tuntee olonsa luokassa turvalliseksi.
"Haastamme ja osallistamme nuoria pohtimaan yhteisiä arvoja sekä ennaltaehkäisemään häirintää, rasismia ja kiusaamista. Teemme samalla työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi."
Seppänen painottaa, että kouluissa tai oppilaitoksissa ei hyväksytä rasismia missään muodossa. Henkilökunnalla on selkeät arvot sekä koulutusta ja tietoa siitä, miten haavoittavia asioita rasismiin liittyy.
Jokainen opiskelija on yksilö
Seppäsestä on tärkeää kohdata jokainen nuori yksilönä – yksikään nuori ei ole stereotyyppinen ryhmän osa.
"Työni lähtee yksilön vapaudesta ja itsemääräämisoikeudesta."
Hänen työstään suurin osa on yksilötyötä opiskelijoiden kanssa. Tulkkauspalvelut ovat tarvittaessa käytössä, jotta jokainen pääsee puhumaan tunneasioistaan äidinkielellään.
Psykologin vastaanotolla on kodinomainen tunnelma.
Seppänen on hyvillään siitä, ettei psykologin juttusille tulo ole nykypäivänä tabu. Hän toivookin, että puhumaan tullaan ja päästään ennen kuin ongelmat alkavat kasvaa ja kasautua.
Psykologi on työssään havainnut, että kantasuomalaiset tulevat hänen pakeilleen matalammalla kynnyksellä kuin muualta muuttaneet. Kulttuuritaustalla on iso merkitys – joissain kielissä ei välttämättä ole edes sanoja kuvaamaan masennusta.
Kansalaistaitoja oppimalla elämänhallintaa
Nuorten masennuksen ja ahdistuksen yleistyminen ovat Suomessa ongelma, joka on havaittu esimerkiksi kouluterveyskyselyissä ja jonka syitä ei täysin tiedetä. Seppänen kertoo, että hänen vastaanotolleen tulevalla nuorella on usein erilaisten oireiden kimppu, jota purkamalla löytyy monia puutteita elämänhallinnassa. Psykologi käy nuoren kanssa yhdessä läpi perusasioita ja keskustelee muun muassa ravitsemuksesta, unesta, liikkumisesta ja mielihyvää tuottavista asioista.
Miia Seppänen katsoo, että koulussa ja oppilaitoksissa voisi olla nykyistä enemmän kansalaistaitoja vahvistavia elementtejä. Kun nuori oppii jokapäiväisessä elämässä tarvittavia taitoja, samalla ehkäistään elämänhallinnan karkaamista ja lisätään hänen hyvinvointiaan.
Käytännön neuvoja arjen pulmiin
Suvun ja yhteisön merkitys voi olla joillekin maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille voimakkaampi kuin mitä suomalaisessa kulttuurissa keskimäärin. Yhteisö kannattelee nuorta ja patistaa liikkeelle, mutta toisaalta kulttuuri voi vaikuttaa myös siihen, että nuori ei ole tottunut päättämään asioistaan tai hoitamaan arkisia askareita.
"Joskus opiskelija voi tarvita apua hyvin käytännöllisissä asioissa, vaikkapa oman pankkitilin avaamisessa tai vuokra-asunnon hankkimisessa."
Nuoren elämä on yhtä myllerrystä, ja kiihkeät muutoksen vuodet sattuvat usein 16–19 ikävuoden paikkeille. Mitä enemmän nuorella on kykyä resilienssiin, toisin sanoen stressinsietoon sekä sisäiseen joustavuuteen, sitä paremmat eväät hänellä on selvitä muutoksista.
"Maailmassa tapahtuu niin paljon, etteivät aikuistenkaan aivot tahdo olla valmiita tahtiin, nuorista puhumattakaan."
Kun oppilaitos on monikulttuurinen, on tärkeää, että tietoa hyvinvoinnin vahvistamisesta on tarjolla eri kielillä.
Moniammatillinen tiimi tukena
Seppänen kiittää kaupungissa käyttöön otettuja tuen portaita, käytännön työkaluja, joilla tarvittaessa porras kerrallaan tehostetaan tukea ja ohjataan nuorta eteenpäin. Tarkoitus on ehkäistä koulupudokkuutta, jotta jokainen nuori saisi toisen asteen koulutuksen.
Tehostettu seuranta alkaa heti, jos opiskelijalle alkaa kertyä tavanomaista enemmän poissaoloja.
"Opettajaa ei jätetä yksin, vaan myös hän saa neuvoa ja tukea opiskelijansa tukemisessa. Myös huoltajat halutaan tiiviisti mukaan tilanteen selvittämiseen."
Myös yksinäisyys vaivaa monia nuoria. Taustalla on koronakausi, mutta lisäksi sosiaalisen median maailma tuo nuorille paineita sekä rapistuttaa heidän sosiaalisia taitojaan. Oppilaitoksissa työskentelee yhä useammin nuoriso-ohjaajia, liikuntacoacheja ja monikielisiä ohjaajia. Heidän toimintansa madaltaa asioiden puheeksi ottamista ja tarvittaessa psykologin juttusille tuloa. Oppilaitoksissa järjestetään paljon tilaisuuksia, joissa voi tutustua muihin opiskelijoihin ja saada ystäviä.
Seppänen pitää omaa työtään maailmanparannushommana. Hän ajattelee kannattelevansa ja nostavansa pinnalle yhden nuoren kerrallaan ja ohjaa sitten eteenpäin.
"Nuoresta huokuva hiljainen kiitos on parasta palautetta", hän hymyilee.
Teksti: Kirsi Riipinen
Kuvat: Laura Oja
Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle. #koulutus2030 #helsinkioppiitulevaisuudentaidot
