Pedagoger från Ukraina sysselsätts i svenska daghem / Ukrainalaisia pedagogeja työllistetään ruotsinkielisiin päiväkoteihin

16.11.2022

Bild: Vilhelm Forss

Klockan är nio och det är tisdag morgon. Lektionen i svenska ska just börja på Helsingfors arbis och i klassrummet väntar en skara ivriga kursdeltagare. Det som förenar dem är att de alla har en pedagogisk bakgrund från sitt hemland Ukraina. De har alla blivit antagna till en kurs där målet är att lära sig grunder i det svenska språket och därefter få sysselsättning i ett svenskspråkigt daghem i Helsingfors.

Initiativtagaren för projektet Alexandr Foy är flerspråkig handledare vid Helsingfors stad, och har aktivt deltagit i volontärarbetet för att hjälpa människor som tvingats fly från Ukraina. En av kursdeltagarna mötte han redan vid den polsk-ukrainska gränsen. 

– Jag har jobbat med integrationsfrågor i flera år och vet att sysselsättning är ett enormt bra sätt att bli en del av samhället. Som anställd inom småbarnspedagogiken i staden vet jag också att det finns en stor brist på kunnig personal och detta projekt hjälper till med både integrationen av nyanlända och med den akuta personalbristen, säger Foy.

Foy berättar att han via sina egna kanaler på sociala media under sommaren fick hundratals ansökningar till kursen på bara ett par veckor. Det fina var att allting kunde ordnas så smidigt och så snabbt. 

– Vi märkte snabbt den stora efterfrågan och jag vill tacka i synnerhet staden och Arbis för att detta projekt kunde förverkligasmed en så snabb tidtabell, säger Foy.

Jenni Tirronen, chef för småbarnspedagogiken tackar varmt stadens flerspråkiga handledare Alexandr Foy som tog initiativet för att hjälpa både personer som flytt Ukraina och den svenska småbarnspedagogiken i en utmanande personalsituation. 

– Sådana här innovativa idéer behövs verkligen. Jag hoppas att vi kan handleda och stöda de nyanlända på bästa möjliga sätt så att de kan bidra med sin sakkunskap i verksamheten inom småbarnspedagogiken och känna att de är en del av samhället, säger Tirronen. 

Det enda som saknas är språket – tills vidare

Bland kursdeltagarna finns en lång erfarenhet av att jobba på daghem och några har även jobbat i skola. Intresset för småbarnspedagogik är stort, och kursdeltagarna berättar att den finska småbarnspedagogiken och skolsystemet fungerat som inspiration i utvecklandet av utbildningen i Ukraina. Ambitionerna för mer individuell småbarnspedagogik är stor men de praktiska förutsättningarna för det är snäva med grupper på över 20 barn per vuxen. 

Kursen i svenska började i september och nu har praktiken på daghem kört i gång. Erfarenheterna från praktikerna är enbart positiva. Deltagarna har känt sig varmt mottagna på daghemmen och beskriver hur härligt det är att komma på jobb på morgnarna till barnen som ivrigt springer emot dem och ger morgonkramar. Många berättar om sina erfarenheter på klar och tydlig svenska, och ordförrådet ökar i rask takt. 

Att få jobba inom sin egen bransch är att känna sig hemma

Olena Taushan har jobbat dagis i Ukraina i 29 år. Hon kom till Finland i mars med sina fyra barn och tog emot ett jobb som städare, precis som många andra nyanlända ukrainare. På sommaren jobbade hon på Nationalmuséet som ordnade lägerverksamhet för ukrainska barn. För Lena var det härligt att på lägren igen få jobba på sitt modersmål och med det som hon är utbildad till. Nu när hon också börjat på kursen och fått praktisera på daghem säger hon att det känns som om någon äntligen gett henne en syremask. Nu kan hon andas igen. Den känslan delas av hela gruppen. 

Kursdeltagarna är eniga om hur stor betydelsen är för ens välmående att få jobba inom sin egen bransch. Att få jobba på en betydelsefull arbetsplats håller de onda tankarna borta som man kan ha då man tvingats lämna sitt hem. 

Tina Romberg är utbildningsplanerare på Arbis och ordnar bland annat kursprogrammet svenska för invandrare. 

– Jag ser kursdeltagarna komma med stor iver till Arbis varje dag. De har en slags urkraft och styrka som gör mig stum, hur de orkar gå framåt, ordna, tar reda på allt med tanke på det som hänt hemma. När jag ser dem är de alltid på gott humör, och alltid visar de upp en positiv attityd, säger Romberg.

Projektet fortsätter och enligt planen ska de första ukrainarna börja arbeta vid Helsingfors svenska daghem i januari.

Text: Vilhelm Forss

Ukrainalaisia pedagogeja työllistetään Helsingin ruotsinkielisiin päiväkoteihin

Kello on yhdeksän tiistaiaamuna. Ruotsin kielen tunti on alkamassa Helsingin ruotsinkielisessä työväenopistossa Arbiksessa, ja luokkahuoneessa odottaa joukko innokkaita kurssilaisia. Heitä yhdistää se, että kaikilla on pedagoginen tausta kotimaastaan Ukrainasta. Heidät on hyväksytty kurssille, jossa tavoitteena on oppia ruotsin kielen perusteet ja sen jälkeen työllistyä ruotsinkieliseen päiväkotiin Helsingissä.

Hankkeen alkuunpanija Alexandr Foy toimii monikielisenä ohjaajana Helsingin kaupungilla, ja hän on osallistunut aktiivisesti vapaaehtoistyöhön Ukrainasta pakenemaan joutuneiden ihmisten auttamiseksi. Yhden kurssille osallistujista hän tapasi jo Puolan ja Ukrainan rajalla.

– Olen työskennellyt kotouttamisasioiden parissa useita vuosia ja tiedän, että työllistyminen on äärimmäisen hyvä keino päästä osaksi yhteiskuntaa. Kaupungin varhaiskasvatuksen työntekijänä tiedän myös, että osaavasta henkilökunnasta on suuri pula. Tämä hanke auttaa sekä vasta maahan saapuneiden kotouttamisessa että akuutissa henkilöstöpulassa, Foy sanoo.

Foy kertoo, että hän sai omien sosiaalisen median kanaviensa kautta kesän aikana satoja hakemuksia kurssille vain parissa viikossa. Hienoa oli, että kaikki pystyttiin järjestämään niin sujuvasti ja nopeasti.

– Huomasimme nopeasti suuren kysynnän. Haluan kiittää erityisesti kaupunkia ja Arbista siitä, että tämä saatiin toteutettua näin lyhyessä ajassa, Foy sanoo.

Ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen päällikkö Jenni Tirronen kiittää lämpimästi kaupungin monikielistä ohjaajaa Alexandr Foyta, joka teki aloitteen sekä Ukrainasta paenneiden että haastavassa henkilöstötilanteessa olevan ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen auttamiseksi. 

– Tällaisia innovatiivisia ideoita totisesti tarvitaan. Toivon, että voimme ohjata ja tukea uusia tulijoita parhaalla mahdollisella tavalla, jotta he voivat tuoda osaamistaan varhaiskasvatustoimintaan ja kokea olevansa osa yhteiskuntaa, Tirronen sanoo. 

Ainoa puuttuva asia on kieli – toistaiseksi

Ukrainasta saapuneiden kurssilaisten joukossa on henkilöitä, joilla on pitkä kokemus päiväkodeissa työskentelystä, ja osa on työskennellyt myös koulussa. Kiinnostus varhaiskasvatusta kohtaan on suurta: kurssilaiset kertovat, että suomalainen varhaiskasvatus ja koulujärjestelmä ovat toimineet innoituksena koulutuksen kehittämisessä Ukrainassa. Kunnianhimoiset tavoitteet entistä yksilöllisemmästä varhaiskasvatuksesta ovat korkealla, mutta käytännössä tavoitteiden saavuttaminen on vaikeaa, kun yhtä aikuista kohden voi Ukrainassa päiväkodissa olla 20 lasta. 

Ruotsin kielen kurssi alkoi syyskuussa, ja nyt harjoittelu päiväkodeissa on alkanut. Harjoitteluista saadut kokemukset ovat pelkästään myönteisiä.

Osallistujat ovat kokeneet saaneensa lämpimän vastaanoton päiväkodeissa ja kuvailevat, kuinka ihanaa on tulla aamuisin töihin hoitamaan lapsia, jotka juoksevat innoissaan heidän luokseen antamaan aamuhalauksia. Monet ukrainalaiset puhuvat harjoittelukokemuksistaan selkeällä ruotsin kielellä, ja sanavarasto kasvaa nopeasti. 

Omalla alalla työskentely saa tuntumaan olon kotoisaksi

Olena Taushan on työskennellyt päiväkodissa Ukrainassa 29 vuotta. Hän tuli Suomeen maaliskuussa neljän lapsensa kanssa ja otti vastaan siivoojan työn, kuten monet muutkin maahan vasta saapuneet ukrainalaiset.

Kesällä hän työskenteli Kansallismuseossa, joka järjesti leiritoimintaa ukrainalaisille lapsille. Taushanista oli hienoa päästä taas työskentelemään leireillä omalla äidinkielellään ja sen parissa, mihin hänet on koulutettu.

– Nyt kun olen aloittanut ruotsin kielen kurssin ja ollut työharjoittelussa päiväkodissa, tuntuu kuin joku olisi vihdoin antanut minulle happinaamarin, hän pohtii.

– Nyt voin taas hengittää. 

Saman tunteen jakaa koko ryhmä. Kurssilaiset ovat yhtä mieltä siitä, kuinka tärkeää oman hyvinvoinnin kannalta on työskennellä omalla alallaan. Kun voi tehdä töitä mielekkäässä työpaikassa, ikävät ajatukset siitä, että on joutunut pakenemaan omasta kodistaan, pysyvät helpommin poissa.

Tina Romberg on Arbiksen koulutussuunnittelija, joka koordinoi muun muassa Ruotsia maahanmuuttajille -kurssiohjelmaa. 

– Näen kurssilaisten tulevan Arbikseen hyvin innostuneina joka päivä. Heillä on eräänlaista alkuvoimaa ja vahvuutta, joka tekee minut sanattomaksi: kuinka he jaksavat mennä eteenpäin, järjestää ja selvittää kaiken ottaen huomioon, mitä kotona on tapahtunut. Kun näen heitä, he ovat aina hyvällä tuulella ja heillä on aina myönteinen asenne, Romberg sanoo. 

Suunnitelman mukaan ensimmäiset ukrainalaiset aloittavat työt Helsingin ruotsinkielisissä päiväkodeissa jo tammikuussa.

Teksti: Vilhelm Forss