Opettajat: "Jotta asioita voi ymmärtää, ne pitää ymmärtää omalla kielellä"

14.12.2023

"Kun lapset ja nuoret saavuttavat jotain, se on ilon asia”, Jaana Lahtinen-Mayengo sanoo.

Vuosaaressa sijaitsevan Merilahden peruskoulun opetus perustuu paljon kielitietoisuudelle, ja se näkyy eri aineissa. Opettajat tukevat oppilaiden omia vahvoja kieliä osana opetusta.

– Otan monikielisyyden huomioon kaikessa tekemisessä. Selitän asioita mahdollisimman selkeällä tavalla, käytän kuvia ja eleitä apuna tarvittaessa, kertoo kemian ja matematiikan opettaja Teija Naskali.

Helsinki kansainvälistyy kovaa vauhtia, ja koulujen on pysyttävä tahdissa mukana. Merilahden peruskoulun 765 oppilaasta noin 55 prosenttia opiskelee suomea toisena kielenä. Koulussa kuuleekin joka päivä monia eri kieliä.

– Kielten kirjo ja kielten osaamisen kirjo on lisääntynyt valtavasti. Eri kulttuureista tulevia oppilaita on koulumme akateemisesti menestyneimpien joukossa, sanoo Leena Jämsén, joka opettaa biologiaa, maantietoa ja terveystietoa.

Leena Jämsén opettaa biologiaa ja maantietoa oppilaille, joilla on monia kotikieliä.

Sanaselityskortteja ja näyttämistä

Naskalilla ja Jämsénillä on pitkät työurat takanaan, 20 ja 16 vuotta opettamista Vuosaaren alueella. Erikielisten yläkoululaisten opettaminen on heille jo rutiinia.

Kun opettaja huomaa, että joku oppilaista ei kielen vuoksi ymmärrä opetusta, hän voi havainnollistaa asioita näyttämällä. Puhuessaan kemiantunnilla vaikkapa hapon roiskahtamisesta kädelle tai silmään Naskali osoittaa kyseisiä ruumiinosia. Kertoessaan rasvapalosta kattilassa hän piirtää kattilan.

Jämsén muistuttaa, että suomen kielessä on substantiivien lisäksi paljon opittavaa verbeissä.

– Maantiedossa on paljon sitä, että jokin uppoaa, kasautuu tai etenee. Teimmekin siksi sanaselityskortteja opetuksen tueksi.

Opettajan on myös hyvä miettiä, soveltuuko oppimateriaali erikielisten lasten ja nuorten opettamiseen. Sanat kannattaa pitää perusmuodossa.

– Voi yrittää keksiä synonyymejä ja kirjoittaa niitä taululle. Kysyn usein oppilailta, tiedätkö mistä puhutaan omalla kielelläsi, Jämsén kuvailee.

Molemmat opettajat ovat käyneet Monikielisyys ja kielitietoinen opetus -koulutuksia jo vuosia sitten. Naskali muistelee myös Ymmärtävä lukeminen -koulutusta, josta lähti mukaan hyviä vinkkejä opetukseen.

– Hyvin on Helsinki järjestänyt koulutuksia ja hyviä koulutuksia! Palaan aina välillä materiaaleihin, koska ne ovat edelleen päteviä.

”Parasta koulussamme on yhteisöllisyys. Teemme paljon yhdessä yli ainerajojen”, Teija Naskali kertoo.

Kokeessa voi vastata omalla kielellä

Suomen kielen taito ei saa olla este sille, että oppilas voi näyttää hallitsevansa eri aineiden sisältöjä. Naskali ja Jämsén antavat oppilaiden etsiä tietoa ja vastata kokeissa tarvittaessa omalla kielellään, englanniksi tai kuvina. Jos suomen kirjoittaminen tuottaa hankaluuksia, voi vastata myös suullisesti. Opettajat käyttävät apunaan käännösohjelmaa sekä koulun monikielisiä ohjaajia, jotka taitavat arabian, somalin ja venäjän kielen.

Kehittäjäopettaja Jaana Lahtinen-Mayengo sanoo, että oman kielen tukeminen on tärkeää, sillä sen avulla tapahtuu nopeasti ahaa-elämyksiä. Hän on juuri ollut biologian tunnilla, jolla opettaja toteutti hyvin kielitietoisuutta.

– Keskeiset suomenkieliset termit olivat taululla, ja lisäksi oli videota, kuvaa ja kirjaa. Käsitteitä mietittiin jokaisen omalla kielellä. Aiheena oli nisäkäs, ja tunnilla keskusteltiin, onko nisäkäs kaikilla kielillä nisiin liittyvä sana vai ei.

Lue koko artikkeli, jossa on myös Ukrainasta muuttaneiden oppilaiden ajatuksia koulusta.

Kuvat: Laura Oja