Oman uskonnon ja oman äidinkielen opettajien seminaarissa verkostoiduttiin

20.08.2019

Bengalin kielen opettaja Mahmuda Shahena Emdad on toiminut ammatissa 10 vuotta. ”Olen itse tehnyt materiaalia ja hankkinut myös materiaalia kotimaasta.”

Lähes kaksi sataa oman uskonnon ja oman äidinkielen opettajaa pääkaupunkiseudun kolmesta kaupungista kerääntyi vuosittaiseen seminaaritapahtumaan Helsingin Arbikselle elokuussa. 

Toimialajohtaja Liisa Pohjalainen painotti oman äidinkielen vahvistamisen tärkeyttä ja erityisesti toisen polven maahanmuuttajien oppimistulosten parantamista. ”Te olette ensiarvoisen tärkeitä oman äidinkielen vahvistamisessa", painotti Pohjalainen ja kehotti osallistujia verkostoitumaan ja huolehtimaan myös omasta jaksamisestaan. 

Helsingin yliopisto tutkii kielten ja uskontojen moninaisuutta

Seminaarin alussa esiteltiin kahta Helsingin yliopiston tutkimusta:

KUPERA-hanke tuottaa tutkimusta ja materiaalia kulttuuri-, katsomus- ja kielitietoiseen opetukseen ja kartoittaa eri oppiaineiden oppi- ja arviointimateriaalien kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoisuutta. 

Koulujen monet kielet ja uskonnot -hankkeen tavoitteena on tuottaa ja välittää mahdollisimman monipuolista tutkimustietoa vähemmistöäidinkielien ja -uskontojen sekä suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen opettajatarpeesta eri koulumuodoissa. 

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten opetukseen liittyvät kysymykset ovat yhteiskuntapoliittisesti herkkiä, ja ne voivat synnyttää monenlaista yhteiskunnallista keskustelua, jonka taustalla saattaa olla jopa rasistisia asenteita. Hankkeen yksi tärkeä tavoite onkin hälventää ennakkoluuloja ja virheelliseen tietoon perustuvia asenteita. 

Pajoissa paneuduttiin käytännön opetustilanteisiin 

Aamupäivän luento-osuuksien jälkeen iltapäivä oli varattu pajoille. Kukin osallistuja oli valinnut itseään eniten kiinnostavan pajan. 

”Parasta tässä päivässä on se, että pääsee tapaamaan kollegoita muista kouluista ja naapurikaupungeista. Työpajat ovat myös hyviä; niiden osuutta voisi jopa lisätä jatkossa” oli monen mielipide päivän paloista.

Iloinen puheensorina talon joka kerroksessa todisti omalta osaltaan verkostoitumisen tarpeesta. Pajoissa käsiteltiin ajankohtaisia asioita, joita opettajat kohtaavat päivittäisessä työssä kuten ”Haastavasti käyttäytyvien oppilaiden opettaminen heterogeenisissä ryhmissä”, ”Kuinka saada lapset lukemaan?”, ”Digitaalisuus opetuksessa” ja ”Uskonnolliset tilat oppimisympäristönä. 

Uuden oppimista ja verkostoitumista

Kymmenen eri pajaa ovat kaikki niin mielenkiintoisia, että olisi voinut osallistua joka ikiseen” huikkasi eräs opettaja kiiruhtaessaan eniten osallistujia keränneeseen pajaan ”Haastavasti käyttäytyvien oppilaiden opettaminen heterogeenisissä ryhmissä.” Pajassa otettiin esiin tilanteita, joiden kanssa opettaja voi joutua tekemisiin luokassa. 

”Tosi hyvä ja innokas, vuorovaikutteinen ryhmä” kehui pajan vetäjä Pia Paakkari, virka-apulaisrehtori Sophie Mannerheimin koulusta. 

”Kaikki lähtee yhteistyöstä ja ennakoinnista. Usein tulee esiin, kuinka yksin opettaja on erilaissa tilanteissa. Yhteistyö on tärkeää; ihmiset haluavat miettiä toimintatapoja ja tehdä yhteistyötä. Siksikin tällaiset tilaisuudet ovat tärkeitä.” (Kuvassa Pia Paakkari ja Säde Osmani)

Albanian kielen opettaja Vida Prendi-Nikaj Espoosta oli tyytyväinen päivän ohjelmaan ”Tulin mukaan koska opettajankin on hyvä opetella uusia asioita ja jakaa kokemuksia muiden kanssa. Olin paikalla myös viime vuonna ja toivon, että näitä koulutustilaisuuksia on jatkossakin.” Uuden oppiminen ja kollegojen tapaaminen olivatkin monen mielestä koulutuspäivän parasta antia. 

Kuvilla on voimaa

”Kuvat eettisen ajattelun ja dialogin edistämisen välineenä” –pajassa käsiteltiin kuvan merkitystä opetuksessa. ”Kuva itsessään on helppo – siihen on helppo tarttua, kuvaa voi myös tulkita monella tavalla. Tulemme kaikki eri taustoista ja koemme kuvat eri tavalla.” kertoo kouluttaja Essi Ikonen Seurakuntaopistolta ja jatkaa:

”Erityisesti uskonnonopetukseen kuvilla on paljon annettavaa. Sen lisäksi, että kuvien avulla voidaan opettaa asiasisältöjä, niiden avulla voidaan oppia uskonnon olemuksesta ja sen kokemuksellisesta ulottuvuudesta, joka ei aina aukene sanoin kuvattavaksi. Kuvilla on voimaa: ne herättävät tunteita ja syviä kokemuksia, jotka usein ovat vaikeasti sanoitettavissa.

Kuvassa Essi Ikonen ja Maryan Hussein. 

Tutustu myös näihin:

Seminaarissa näytetyt videot: Kansainvälisessä Merilahden peruskoulussa osataan ja opitaan monia kieliä.

Tähtijengi: Kielitaito on supervoima!

Teksti ja kuvat: Jaana Siljander