”Monet vanhemmat eivät tienneet alueemme kirjastosta” – päiväkodit innostavat lukemisen poluille

21.08.2024

Kuva: Laura Oja

Vaaleanpunainen torso, veikeä suu ja sojottavat sarvet. Tältä näyttää palautusrobotti varhaiskasvatusyksikkö Lammikko-Pihapirtissä Helsingin Kontulassa. Palautusrobottiin syttyvä vihreä valo tarkoittaa, että kirjan saa pudottaa luukusta. Punainen valo merkitsee ”odota vuoroasi”. Lopuksi jokainen lapsi saa kuitin, aivan kuin oikeassa kirjastossa.

– Lapset sekä lukivat että palauttivat kirjoja innoissaan, varhaiskasvatuksen opettaja Satu Merilä sanoo.

Palautusrobotti rakennettiin päiväkotiin kevään Kirjasto tutuksi -tapahtumaa varten. Iltapäivällä vanhemmille järjestettiin omaa ohjelmaa päiväkodista kivenheiton päässä sijaitsevassa Kontulan kirjastossa.

Sanna Rahkola ja Satu Merilä esittelevät päiväkotiin rakennettua palautusrobottia.

Digitukea ja kielikahvila

Monikulttuurisuus näkyy vahvasti Lammikon ja Pihapirtin päiväkodeissa, sillä Kontulassa asuu paljon maahanmuuttajataustaisia perheitä. Noin 70–80 prosenttia Lammikko-Pihapirtin lapsista puhuu kotikielenään jotain muuta kuin suomea.

Lammikko-Pihapirtissä työskentelevät varhaiskasvatuksen opettajat Sanna Rahkola ja Satu Merilä kertovat, että Kirjasto tutuksi -tapahtuma suunniteltiin erityisesti maahanmuuttajataustaiset perheet huomioiden.

– Idea syntyi siitä, kun huomasimme, että monet vanhemmat eivät tienneet lainkaan alueemme kirjastosta, Rahkola sanoo.

Kontulan kirjastossa järjestetyssä vanhempainillassa kerrottiin kirjaston erilaisista palveluista digituesta kielikahvilaan. Moni sellainen lapsen huoltaja, joka ei ollut aiemmin käynyt kirjastossa, lähti sieltä kotiin kirjastokortti taskussaan.

Kontulan kirjastoon voi tilata kirjoja eri kielillä, kuten vaikkapa arabiaksi tai somaliksi.

Tilaisuus järjestettiin suomeksi. Paikalla oli myös kirjaston useampaa kieltä puhuva työntekijä, joka pystyi tarvittaessa tulkkaamaan. Vanhemmat tulkkasivat myös toisilleen. Lisäksi apuna käytettiin kuvatukea.

Palaute kirjastossa järjestetystä vanhempainillasta oli niin hyvää, että sellaista suunnitellaan syksyksikin.  

– Eräs vanhempi sanoi, että kirjasto on vaihtoehto sisäleikkipuistolle – ja vieläpä ilmainen sellainen. Monelle kirjaston maksuttomat palvelut tulivat yllätyksenä, Merilä sanoo.

Vanhemmat ovat olleet innoissaan kirjaston palveluista. ”Monelle on tullut yllätyksenä kirjaston maksuttomuus”, Satu Merilä (oik.) kertoo.

Odotettu seikkailu

Lapsille Kontulan kirjasto on tuttu paikka, sillä 2–5-vuotiaiden lasten päiväkotiryhmät vierailevat siellä noin kerran kuussa. Viiden minuutin kävely parijonossa lähikirjastoon on lapsille aina odotettu seikkailu. Samalla opetellaan muun muassa autotien ylitystä.

– Kirjastossa järjestetään monikielisiä satuhetkiä, joihin usein osallistumme. Ennen paluumatkaa jokainen lapsi saa lainata hyllystä valitsemansa kirjan päiväkotiin luettavaksi, Rahkola kertoo.

Kirjastossa voi myös tehdä varauksia erikielisistä kirjoista. Monia lastenkirjoja, kuten esimerkiksi Mikko Mallikasta, on saatavilla niin somalin kielellä kuin arabiaksikin. Erikielisille kirjoille on kysyntää, sillä pelkästään Lammikko-Pihapirtin lapset puhuvat kotonaan yli 20 eri kieltä.

Vanhemmat kutsuttiin tutustumaan kirjastoon. Kutsussa käytettiin kuvatukea.

Lammikko-Pihapirtissä käytetään myös varhaiskasvatukseen suunnattua Lukulumo-sovellusta, joka tarjoaa laajan valikoiman kuvakirjoja suomeksi ja usealla eri kielellä ääneen luettuina.

Lue lapselle

Lukutaitoa vahvistetaan Helsingissä monin tavoin. Helsingin kaupunkistrategiassa mainitaan, että Helsingistä tehdään lukemisen ja lukutaidon pääkaupunki. Työn painopiste on pienissä lapsissa, jotta he innostuisivat lukemisen kulttuurista mahdollisimman varhain.

Varhaiskasvatusyksikkö Lammikko-Pihapirtissä lapsia houkutellaan lukemaan muun muassa sijoittamalla kirjoja näkyvästi esille astioiden kuivaamiseen tarkoitettuihin telineisiin. Päivittäin lapsi nappaa telineestä kirjan ja pyytää satuhetkeä.

”On valtava rikkaus työskennellä näin monimuotoisten perheiden parissa”, Sanna Rahkola (vas.) sanoo.

Rahkola ja Merilä haluavat kannustaa myös vanhempia lukemaan lapsilleen, sillä lukemisen sujuvuus rakentuu kotikielen varaan.

– Olisi tärkeä malttaa heittäytyä lasten kanssa tarinoiden maailmaan. Jo vartin lukeminen päivässä tekee lapsen kielelliselle kehitykselle hyvää.

Teksti: Eveliina Lauhio
Kuvat: Laura Oja

Artikkeli on osa kokonaisuutta, jossa esitellään Helsingin tekoja hyvän tulevaisuuden rakentamiseksi yhdessä, meistä jokaiselle.
#koulutus2030 #helsinkioppii #helsinkioppiitulevaisuudentaidot