Maahan muuttaneiden opettajien työllistymispolku palkittiin Tärkeissä töissä -gaalassa

15.12.2025

Eini Koivisto, Maarit Rantalaiho, Kati Mhone, Jaana Jokimies ja Kristiina Kotajärvi. Kuva: Rosa Luopajärvi

Helsingissä on toteutettu vuoden 2025 ajan maahan muuttaneiden varhaiskasvatuksen opettajien työllistymispolkukokeilua. Pilotin aikana on luotu selkeä reitti suomen kieltä opiskeleville varhaiskasvatuksen opettajille koulutustaan vastaavaan, korkeakoulutusta vaativaan tehtävään.

– Korkeakoulutettujen varhaiskasvatusalan ammattilaisten saatavuushaaste on suuri. Tässä saatavuustilanteessa olisi järjetöntä jättää käyttämättä se potentiaali, joka meillä on ulkomailla varhaiskasvatuksen opettajan tutkinnon suorittaneissa henkilöissä, toteaa johtava HR-asiantuntija Kati Mhone toimialalta.

Työllistymispolkupilotti palkittiin joulukuussa Tekojen torin Tärkeissä töissä -palkinnolla. Palkintoraati arvosti Helsingin tekemää kehittämistyötä, joka edistää yhdenvertaisuutta, vastaa työvoimapulaan ja luo mahdollisuuksia maahan muuttaneiden henkilöiden työllistymiseen.

Opettajien saatavuushaaste ratkaistava

Varhaiskasvatuksen opettajien saatavuushaaste on Suomessa valtakunnallinen ongelma. Pelkästään pääkaupunkiseutujen kunnissa tarvitaan 6000 uutta opettajaa vuoteen 2030 mennessä.

– Maahan muuttaneiden varhaiskasvatuksen opettajien työllistymispolku on meille yksi keino lisää ratkaista tämä saatavuushaaste. Jatkossa meidän on syytä kokeilla rohkeasti myös muita erilaisia keinoja, pohtii Stadin AO:n projektikoordinaattori, opettaja Eini Koivisto.

Kehittämistyö on vaatinut laaja-alaista yhteistyötä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla. Mukana kehittämistyössä ovat olleet Stadin AO, toimialan HR ja varhaiskasvatuksen palvelukokonaisuus. Myös päiväkodin johtajien, työpariopettajien ja mentorien työpanos on ollut merkittävä.

– Näkyvä sitoutuminen sekä halu kehittää ja kehittyä varhaiskasvatusyksiköissä ovat olleet avain onnistumiseen, arvioi Mhone.

"Velvollisuus raivata esteitä"

Pilotissa on huomioitu Helsingin kaupungin työyhteisöjen kieliperiaatteita, kuten oppimisen tukea ja kielitietoisen työskentelyn kehittämistä.

– Kielitaito on jatkuvasti kehittyvä taito. Sujuvan työkielitaidon oppii, kun tavoite on selvä, opiskelee sinnikkäästi, saa harjoitella autenttisessa työympäristössä ja työyhteisö sitoutuu oppimisen tukemiseen, Koivisto muistuttaa.

– Toisena tavoitteenamme on ollut vahvistaa henkilöstömme moninaisuutta ja yhdenvertaisia työllistymisen mahdollisuuksia. Kielitaito nousee usein esteeksi tai merkittäväksi hidasteeksi maahan muuttaneiden osaajien kohdalla. Heitä rekrytoidaan tehtäviin, jotka eivät vastaa heidän koulutustaan ja ammatillista osaamistaan. Näen, että meillä on julkisena toimijana velvollisuus raivata näitä esteitä, Mhone tuumii.

Kaupunki tulee henkilöstön monimuotoistumista

Nyt pilotoitu työllistymispolku saa jatkoa vuoden 2026 puolella. Nykyistä polkua vakiinnutetaan ja työllistymispolkutarjontaa laajennetaan hakijoihin, joiden suomen kielen taito on vasta alkeistasolla. Perusopetuksen puolella pilotoidaan parhaillaan omaa koulutuspolkua.

Työllistymispolut vastaavat Helsingin kaupungin uuteen strategiaan, jonka mukaisesti Helsingissä kaikilla on oltava mahdollisuus oppia ja löytää työtä. Strategiassa todetaan myös, että Helsingin kaupunki tukee henkilöstönsä monimuotoistumisen vahvistumista.

Tekojen tori kokoaa vuosittain Suomen parhaita kunta-alan ja hyvinvointialueiden kehittämistekoja. Tärkeissä töissä on Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n ja kunta- ja hyvinvointialan alan pääsopijajärjestöjen yhteinen työelämän kehittämisen kokonaisuus.