Lasten liikkumista päiväkodeissa lisätään arkisilla teoilla – varhaiskasvatuksen ammattilaiset jakavat vinkkinsä

22.10.2020

”Annetaan lasten juosta sisälläkin, kannustetaan heitä omatoimisuuteen ja lähdetään säännöllisesti pois päiväkodin pihasta”, vinkkaavat varhaiskasvatusyksikkö Vaahteramäen ja Suopursun varhaiskasvatuksen opettajat. Kun lapsia innostetaan liikkumaan ja heitä ei tarvitse jatkuvasti kantaa ja nostella, paranee myös aikuisten työergonomia.

Tutkimustulokset pienten lasten liikkumisesta ovat huolestuttavia: vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista liikkuu liikuntasuositusten mukaisesti. Ongelmaan on mahdollista vaikuttaa päivittäisillä arkea liikuttavilla valinnoilla.

”Kodin lisäksi päiväkodeilla on tärkeä tehtävä lapsen liikuttamisessa, sillä liikunnalliset tai vastaavasti liikkumattomat tottumukset alkavat urautua pääsääntöisesti jo 3-vuoden iässä”, valaisee Helsingin liikkumisohjelman projektikoordinaattori Elisa Kaaja.

Nämä tutkimustulokset ovat kantautuneet myös Vaahteramäen ja Suopursun varhaiskasvatusyksikön johtajan Mepa Elfvingin korviin. Kyseisissä yksiköissä lasten liikkumiseen ja liikuttamiseen suhtaudutaan tosissaan, mutta ilolla ja innokkuudella. 

Elfving suosittelee lämpimästi liittymistä ilmaiseen Liikkuva varhaiskasvatus –ohjelmaan, mikä antaa mahdollisuuden olla mukana kehittämässä varhaiskasvatusikäisten liikkumista, ja toisaalta takaa ajankohtaisen tiedon saannin mm. koulutusten muodossa.

”Liikkuminen on tärkeä keskusteluaihe myös vanhempaintilaisuuksissa. Kodin ja päiväkodin olisi hyvä puhaltaa yhteen hiileen myös tässä asiassa lapsen riittävän liikkumisen takaamiseksi”, Elfving muistuttaa.

Metsässä kiipeillään, leikitään ja kompastellaan – mutta ei riidellä

Syksyn alussa Vaahteramäen päiväkodissa yhdestä 3–5-vuotiaiden ryhmästä tehtiin luontoryhmä, joka viettää viikoittain kolme aamupäivää lähimetsässä. Luontoryhmä perustettiin lisäämään koronan vaatimia turvavälejä, mutta ryhmä on tullut jäädäkseen, niin paljon iloa ja oppia se on lapsille tuottanut jo lyhyessä ajassa.

Jo matkalla metsään lapset pääsevät nauttimaan liikkumisesta, kun luontoryhmän opettaja Anne Korpunen innostaa lapset kulkemaan pomppien kuin puput, laukaten kuin hevoset ja juosten kuin lapset. Metsään päästyämme seuraa lyhytkestoinen ohjattu tuokio, jonka jälkeen on runsaasti aikaa leikille.

Tänään eräät lapset rakentavat nuotion ja paistavat siinä kuvitteellista makkaraa, kun taas toiset yrittävät saada valtavaa maahan kaatunutta puunrunkoa liikkeelle. Kukkulan päällä leikitään heppaleikkiä ratsastamalla puun oksilla, yksi lapsi huomaa hienon tatin ja toinen maistelee löytämiään mustikoita. 

”Metsässä lapset kiipeilevät ja juoksentelevat huomaamattaan, ja oppivat liikkumaan haastavassakin maastossa. Lisäksi olen huomannut, että metsässä ei synny juurikaan riitoja lasten välillä, mikä on todella hieno juttu”, kertoo varhaiskasvattaja Anne Korpunen. Korpunen muistuttaa, että metsään mennessä aikaa on oltava riittävästi, jolloin lapset saavat rauhassa liikkua, leikkiä, kokea ja oivaltaa. 

Miten lasten liikkumista voi päiväkodeissa lisätä?

Sekä Vaahteramäen että Suopursun päiväkodeissa aikuiset kannustavat lapsia omatoimisuuteen.

”Heitä kannustetaan itse tekemään asioita, kuten kiipeämään tuolille tai hakemaan tavaroita. Lisäksi lapset otetaan mukaan arjen fyysisiinkin askareisiin, kuten vaikka sänkyjen laittamiseen”, kertoo varhaiskasvatuksen opettaja Noora Ahokas.

”Samalla kun lapset pääsevät liikkumaan, paranee myös aikuisten työergonomia, kun lapsia ei tarvitse jatkuvasti kantaa ja nostella”, lisää yksikön johtaja Mepa Elfving.

”Lapsethan ovat luonnostaan tosi liikkuvia ja haluavat liikkua joka paikkaan. Liikkuminen korostuu arkisissa tilanteissa, joissa se nähdään mahdollisena ja annetaan lapselle siihen mahdollisuus. Aikuisen tärkeä tehtävä on nähdä ne liikkumisen tilaisuudet, tehdä liikkumisesta monipuolista, kannustaa ja innostaa”, jatkaa varhaiskasvatuksen opettaja Anna Kilpeläinen.

Nooran ja Annan käytännön vinkit liikkumisen lisäämiseen päiväkodin arjessa:

Odotteluhetket kannattaa minimoida, mutta jos niitä tulee, niin esim. pää-olkapää-peppu- tai muu toiminnallinen leikki toimii hyvin!

Siirtymätilanteisiin on helppoa lisätä jokin tapa, millä matka liikutaan kävelemisen sijaan (esim. pomppien tai hiipien).

Lapset otetaan mukaan arjen tekemiseen.

Lapsia kannustetaan omatoimisuuteen myös fyysisissä askareissa.

Kun ympäristö on liikkumaan kutsuva ja kannustava, ei lapsia tarvitse jatkuvasti erikseen motivoida liikkumaan:

* Lattiateippaukset innostavat liikkumaan, lisäävät liikkumisen monipuolisuutta ja antavat haastetta.

* Pikkulasten leikkimopot ovat vapaasti käytettävissä myös sisätiloissa.

* Liikuntavälineiden on hyvä olla saatavilla jatkuvasti, jolloin lapset voivat ottaa niitä aina käyttöön halutessaan.

 Pihanrakentelu-leikki suurista renkaista, muuttolaatikoista tai vaikka trukkilavoista on mainiota liikuntaa raskailla välineillä. Ryhmät rakentelevat kerran viikossa, ja vain mielikuvitus on rajana! Viime viikon lopputulos oli merirosvolaiva, tällä viikolla kaikenikäiset olivat mukana junanrakentelussa.

Turvallinen ympäristö on kaiken a ja o. Silloin liikettä ei tarvitse rajoittaa.

Entä se ikuinen ongelma: sisällä juokseminen?

Molemmissa Elfvingin johtamissa päiväkodeissa sisällä juokseminen on sallittua. Liikkumista halutaan lisätä, eikä päinvastoin rajoittaa.

”Tärkeintä on muokata ympäristö sellaiseksi, että lapsella on turvallista liikkua – niin sisällä kuin ulkona. Me haluamme tarjota liikkumisen riemua lapsille, joten turvallisessa ympäristössämme saa myös juosta!”, tiivistää Elfving innostuneesti.

Ota talteen sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisille että perheille kootut helpot ja hauskat liikkumisvinkit

Helsingin kaupunki on nostanut liikkumisen edistämisen yhdeksi kaupunkistrategiansa kärkihankkeista. Tavoitteena on edistää liikkumista nykyistä kokonaisvaltaisemmin, innovatiivisemmin ja kaupungin yhteisenä asiana. Lue lisää: www.helsinkiliikkuu.fi.

Teksti ja kuva: Rosa Jussilainen