Kouluna koko kaupunki – Hela staden är vår skola

27.08.2019

Kuva: Emilia Erfving

Helsingissä korostetaan, että oppimisympäristönä toimii koko kaupunki. Vuoniityn peruskoulun lehtori Jesse Jarva vie ajatusta pidemmälle ja mieltää oppimisympäristöksi koko universumin.

– Meidän ei ole mahdollista lähteä koulupäivän aikana Marsiin, mutta virtuaalitodellisuuden ansiosta matka voidaan tehdä. Jarva kiittää digitaalisuutta siitä, että se monipuolistaa oppimisen tapoja ja motivoi niitäkin, joille tavanomainen luokassa istuminen ei ole luontevaa. Oppimisessa päästään hyödyntämään pelillistämisen keinoja ja muun muassa videoiden tekemistä. 

Oppiminen on aiempaa tasa-arvoisempaa; esimerkiksi tieto maailman eri kirjastoista on kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Mutta myös fyysinen ympäristö laajenee. Kynnys lähteä kaupungille madaltui, kun koululaisryhmien matkustaminen julkisilla liikennevälineillä muuttui maksuttomaksi. 

Kaupungin pedagoginen asiantuntija Tommi Tiittala kertoo, että ilmaiset joukkoliikennematkat on otettu kouluissa kiitollisina vastaan. On ihan eri juttu tutustua vaikkapa empirekeskustan arkkitehtuuriin Tuomiokirkon tienoilla kuin katsoa kuvia videotykiltä luokkahuoneessa. Kaupunki on oppimisympäristöjä pullollaan, oli kyse sitten vaikka biologian tai historian opiskelusta.

Oppilailla aktiivinen rooli

Maailma ja tekemisen tavat muuttuvat nopeasti, ja koulujen on pysyttävä mukana.

– Koulu ei voi jäädä itsenäiseksi saarekkeeksi, vaan muutokseen on pystyttävä vastaamaan. Sirkustemppuja emme tarvitse vaan keinoja vastata tosielämän vaatimuksiin, Tiittala sanoo. Edelleen tarvitaan kokoontumisia yhteisiin tiloihin ja omaa hiljaista keskittymistä. Tiittalalla on 17 vuoden kokemus opettajana, ja tuona aikana on tapahtunut paljon. Oppilaiden aktiivinen rooli on korostunut ja korostuu jatkossa yhä enemmän. 

Uudenlaisessa oppimisympäristössä opettaja ei ole kaiken tietävä oraakkeli. Oppilaiden ideoita kuunnellaan ja otetaan huomioon. Helsingissä on kokeiltu opettajien koulutuksia, joissa uusiin sovelluksiin tutustuttaessa mukana on ollut oppilaita jopa alakouluista. Kokeilut ovat nerokkaita: oppilaille ne tarjoavat vastuullisen tehtävän tutustuttaa kurssin jälkeen luokkakaverit uusiin sovelluksiin ja samalla he helpottavat opettajien työtä.

Päiväkodista aikuisopiskeluun

Oppimisen tulisi modernissa yhteiskunnassa olla elinikäistä. Tavoite onkin, että uudet oppimisympäristöt leviävät aikuisopiskelunkin puolelle, jossa iäkkäimmät työväenopiston opiskelijat ovat yli 90-vuotiaita. 

Uudenlainen pedagogiikka koskee lisäksi ensimmäisiä ikävuosia, sillä myös päiväkotien toiminta ja kasvatus elävät ajassa mukana.

Päiväkodin johtaja Mia Julin-Lumio Daghemmet Stigenistä kertoo, että erityisesti tuorein varhaiskasvatussuunnitelma herätti pohtimaan, mitä kaikkea lapsille tulee tarjota, mitä he haluavat ja millaisia toiveita vanhemmilla on.

– Toiveet ja tavoitteet voivat olla yksinkertaisia arjentaitoja, opitaan esimerkiksi vetämään vetoketju kiinni. Mutta yhtä lailla halutaan kehittää sosiaalisia taitoja.

Päiväkoti Stigen toimii parhaillaan uusia tiloja odotellessaan paviljonkipäiväkotina. Väliaikaiset tilat ovat osaltaan innostaneet kehittämään toimintaa rakennuksen ulkopuolella. Retkipäiviä on kerran viikossa. Paitsi pihalla ja puistoissa, lapset käyvät Maunulan palloiluhallissa, Malmitalolla elokuvissa ja kaupungin keskustassa satutuokioissa. 

Positiivista pedagogiikkaa korostavassa päiväkodissa vietetään syksyisin ja keväisin lasten toiveviikkoa ja usein noiden viikkojen aikana tehdään lasten toivomia retkiä. Metroajelulle tai merta katsomaan mennään oikeasti, mutta Afrikanmatkat hoituvat virtuaalisesti.

Oppimisympäristö on laaja myös Stadin ammatti- ja aikuisopistossa hoitotyön opettajan Laura Karlssonin ryhmissä. Varsinaisissa koulutiloissa vietetään vähän aikaa, sillä oppilaat kootaan pääasiassa Kinaporin monipuoliseen palvelukeskukseen.

Lähihoitajaksi opiskellaan opettajan tukemana töitä tekemällä, vaikka opiskeluun kuuluu toki opetustuokioitakin – jotka nekin järjestetään usein Kinaporissa.

– Käytämme hyödyksemme muitakin kaupungin tiloja. Esimerkiksi entisajan oppitunteihin olemme tutustuneet kaupunginmuseossa. Muutoinkin käymme kulttuuritapahtumissa ja käytämme paljon kirjastojen tiloja.

Ei hömppää vaan perusteltuja ratkaisuja 

Koulun rooli kasvattajana ja sivistäjänä on valtavan suuri. Tiittala huomauttaa, että maailman parhaat opettajat ovat Suomessa. 

– He tuntevat opetussuunnitelmat tarkasti ja selvittävät, millaisista asioista on oppimisessa käytännössä hyötyä. Eivät he lähde hömppään mukaan. 

Oppilaiden vanhemmat voivat olla luottavaisin mielin ja ottaa samalla huomioon, että koulunkäynti ei voi nykymaailmassa olla samanlaista kuin heidän omassa nuoruudessaan. 20–30 vuotta sitten ei nykyisiä mahdollisuuksia edes ollut.

Uusiin oppimisympäristöihin ja pedagogiseen osaamiseen pääsee tutustumaan esimerkiksi Helsinki Education Week tapahtumassa marraskuun alussa.

 

Hela staden är vår skola

På olika skolstadier och daghem lär man sig allt oft are någon annanstans än i klassrum. Dessutom utnytt jar man digitaliseringen allt mångsidigare. I Helsingfors betonar man att hela staden är en lärmiljö. Jesse Jarva, som är lektor på grundskolan Vuoniityn peruskoulu, betraktar hela universum som en lärmiljö, eftersom man med hjälp av virtuell verklighet kan resa till exempelvis Mars. Spelifiering – eller gamifi cation som det också kallas – och videoproduktion motiverar många. Också den fysiska miljön utvidgas. I och med att kollektivtrafiken blev avgiftsfri för ett flertal elevgrupper blev också tröskeln att bege sig ut i staden lägre. Staden erbjuder rikligt med lärmiljöer oavsett om det rör sig om till exempel lektioner i biologi eller historia.

Också småbarnspedagogiken lever med sin tid. Daghemmet Stigen har fö r närvarande tillfälliga lokaler, vilket också har varit ett incitament för daghemmet att bege sig ut i staden. Barnen besöker regelbundet bl.a. Månsas bollhall, Malms kulturhus för att se film och stadskärnan för att ta del av en sagostund. På hösten och våren infaller barnens önskevecka och man gör då utflykter enligt barnens önskemål. En metroresa eller ett besök till havsstranden sker på riktigt, men resor till Afrika sker virtuellt. Lärmiljön är vidsträckt också på yrkesinstitutet Stadin ammatti- ja aikuisopisto. Som exempel kan nämnas att grupper av närvårdarstuderande utnytt jar Kinaborgs mångsidiga servicecentral. 

Under Helsinki Education Week i början av november har man tillfä lle att ytt erligare bekanta sig med nya lärmiljöer och pedagogisk kompetens.