Katsaus helsinkiläisnuorten hyvinvointiin 2018

25.09.2018

Nuorten hyvinvointikertomus sisältää tilasto-, tutkimus- ja kokemustietoa 15–29-vuotiaista helsinkiläisnuorista. Vuosittain julkaistavassa katsauksessa nostetaan nuorten hyvinvoinnin teemoja esiin. 

Tämän vuoden alussa Helsingissä asui 137 079 nuorta 15–29-vuotiasta. Näin ollen: joka viides helsinkiläinen on 15–29-vuotias. 

Nuorista 17 prosenttia oli ulkomaalaistaustaisia. Näiden nuorten molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi olivat syntyneet ulkomailla. Maahanmuuttajien toisen sukupolven määrä kasvaa. Jo lähes puolet 15–19-vuotiaista ulkomaalaistaustaisista oli syntynyt Suomessa.

Peruskoulusta siirrytään yhä useammin toiselle asteelle

Ulkomaalaistaustaisen väestön kasvun myötä myös koulutuksessa olevien ulkomaalaistaustaisten määrä kasvaa. Maahanmuuton toisen sukupolven perusasteen jälkeiseen koulutukseen siirtyminen on kohentunut. 

Vuoden 2016 lopussa 82 prosenttia toisen sukupolven 16–18-vuotiaista oli toisen asteen koulutuksessa. Kaikista helsinkiläistä 16–18-vuotiaista koulutuksessa oli 87 prosenttia, ja ensimmäisen polven maahanmuuttajista vain 54 prosenttia. 

Seitsemän prosenttia nuorista oli työn ja koulutuksen ulkopuolella eli ilman perusasteen jälkeistä tutkintoa joko työttömänä tai työvoiman ulkopuolella. Ulkopuolisten nuorten osuus on laskenut 2010-luvulla alle 20-vuotiailla, mutta yli 20-vuotiailla muutosta ei juuri ole ollut. 

Peruskoulusta toiselle asteelle siirtyminen on parantunut ja samalla Helsingin alueiden ja koulujen väliset erot ovat kaventuneet. 

Helsinkiläisen elinkeinoelämän kannalta on huomattavaa, että joka neljäs työssä käyvistä on alle 30-vuotias. Työttömien nuorten määrä puolestaan jatkaa vähentymistään, ja työttömyysaste on pienentynyt kaikissa Helsingin peruspiireissä.

Helsinkiläisnuoret ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä

Kouluterveyskyselyn mukaan nuorista noin 70 prosenttia kokee elämän olevan hallinnassa, ja heillä on tunne pärjäämisestä. Pojat ovat tyttöjä useammin tyytyväisiä elämäänsä. He kokevat positiivista mielenterveyttä tyttöjä useammin. Tarkastelluissa ikäluokissa tytöt kokevat poikia enemmän yksinäisyyttä, koulu-uupumusta ja ahdistusta. 

Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan omatoimisesti liikkuu viikoittain kolme neljästä yläastelaisista ja lukiolaisesta sekä kaksi kolmesta ammatillisen koulutuksen opiskelijoista. Noin yhdeksän nuorta kymmenestä kertoo, että heillä on viikoittainen harrastus. Yli kolmannes ammatillisen koulutuksen opiskelijoista kertoo, että kiinnostavat harrastukset ovat heille kuitenkin liian kalliita.

Lue lisää:

Katsaus nuorten hyvinvointiin (Issuu)

Nuorten hyvinvointikertomus