Digitalisaatio rikastuttaa ja uudistaa oppimista varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön

14.02.2018

Opetuksen digitalisaatio-ohjelma käynnistyi syksyllä 2016. Vuodesta 2018 alkaen kasvatus ja koulutus -toimialan digitalisaatio-ohjelma kattaa palvelut varhaiskasvatuksesta vapaaseen sivistystyöhön. Ohjelman lähtökohtina ovat oppimisen laajeneminen luokkahuoneen ulkopuolelle monimuotoisiin oppimisympäristöihin, oppijan osallistuminen ja osallisuus, yhteisöllisyys ja tulevaisuuden taitojen oppiminen.  

Katso uudelta videoltamme, miten kouluissamme opetellaan algoritmejä ja robotiikkaa yhdessä oppien. 

Digitalisaatio-ohjelman kokonaisbudjetti on vuosille 2016–2019 yhteensä 35 miljoonaa euroa, joka käytetään tietoteknisen infran kuntoonsaattamiseen, koneiden ja laitteiden hankintaan ja tietojärjestelmien kehittämiseen ja kokeiluihin. Vuoden 2017 loppuun mennessä kaikilla opettajilla oli kannettava tietokone, ja vuoden 2019 loppuun mennessä kaikilla oppilailla ja opiskelijoilla on tietotekniset laitteet ja niihin liittyvät muut varusteet (latauskaapit).

Helsingin opetuksen digitalisaatio-ohjelma on jäsennetty viiteen kokonaisuuteen:

1. Osaamisen, toimintakulttuurin ja johtamisen kehittäminen
Digitalisaatio-ohjelman alkuvaiheessa opetushenkilöstön ja rehtorien digitaalista osaamista kehitettiin itsearviointien ja digi.hel.fi –taitotasojen avulla. Näiden pohjalta on toteutettu täydennyskoulutusta, tuotettu verkkomateriaalia ja luotu tutor-opettajaverkosto vahvistamaan erityisesti tietoteknologian opetuskäytön perus- ja syventävää osaamista.

2. Innovatiiviset kokeilut
Innovatiivisten kokeilujen ydinajatuksena on mahdollistaa ja innostaa kaikki Helsingin kaupungin koulut kehittämään omaa digitaalista toimintakulttuuriaan sekä innovoimaan tulevaisuuden koulun rakenteita ja pedagogisia ratkaisuja. Lukuvuonna 2016–2017 käynnistyi uuden pedagogiikan ja digitalisaation innovatiiviset kokeilut yhteensä reilussa 60 koulussa ja oppilaitoksessa. Kokeilukoulujen toimintaa on ohjattu ja kehittämistyötä tuettu kokeilukouluille järjestetyissä seminaareissa ja teemakohtaisissa koulutuksissa. Joissakin kouluissa on jo nyt syntynyt uudenlaisia toimintamalleja ja työskentelyä, toisissa kouluissa ollaan vielä kehittämistyön alussa. 

3. Oppimisympäristöt ja digitaaliset materiaalit
Koulujen fyysisiä oppimisympäristöjä on kehitetty, jotta ne ovat avoimia, monipuolisia, joustavia ja mahdollistavat erilaisia työskentelytapoja sekä vahvistavat yhdessä tekemistä ja yhteisöllisyyttä. Tämä on otettu huomioon myös uusien rakennuskohteiden ja perusparannusten suunnittelussa ja toteutuksessa mahdollisuuksien mukaan. Oppimisympäristöä on laajennettu koskemaan koko kaupunkia ja jokaisessa koulussa ja oppilaitoksessa on uusia, joustavia oppimisen tiloja. Uuden oppimisen ja oppimisympäristön älykoulu- konseptin luominen on käynnistynyt.

4. Opetusta ja oppimista tukevan digitaalisen järjestelmän kehitys
Vuonna 2017 aloitettiin toimialalla luoda visiota vision oppimisen ja kasvamisen tueksi tarvittavista tulevaisuuden digipalveluista. Pilotointiin tulee jo vuonna 2018 uudenlainen digipalvelu, joka helpottaa aluksi iltapäivätoimintaan ja varhaiskasvatuspalveluihin ilmoittautumista. 

5. Tietotyövälineet opettajille ja oppijoille
Vuosien 2016 ja 2017 aikana oppilaille hankittiin kannettavia tietokoneita lähes 16 000 kpl. Lisäksi kaikille opettajille hankittiin kannettavat tietokoneet vuoden 2017 loppuun mennessä. Koulujen ja oppilaitosten langatonta verkkoa on kehitetty, mutta tämä vaatii edelleen kehitystoimenpiteitä vuoden 2018 aikana. Toimiala on myös uudistanut ICT-hankintaprosessin ja rakentanut sähköisen ICT-laiterekisterin.

Kuva: Kuvakaappaus videoltamme.