Digi-ohjelman toteutus etenee – Jätkäsaaren koulussa opitaan ilmiöitä tutkimalla

14.03.2018

Digitalisaatio-ohjelman toteutus etenee. Vuosien 2016 ja 2017 aikana perusopetuksen oppilaille on hankittu kannettavia tietokoneita lähes 16 000 kpl. Lisäksi kaikille perusopetuksen opettajille on toimitettu opetuskäyttöä varten kannettavat tietokoneet. 

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla kaikki ICT-hankinnat on keskitetty tietohallintopalveluihin, jotta toimiala voi vastata entistä paremmin uudenlaisen pedagogiikan asettamiin vaatimuksiin.  ICT-hankinnoilla tarkoitetaan sekä laitehankintoja että tietojärjestelmähankintoja. 

Toimiala uudisti myös ICT-hankintaprosessin. Prosessin käyttöönotto alkaa kevään 2018 aikana ja se vaikuttaa koko toimialan toimintaan ICT-hankintojen osalta. Lisäksi tietohallinto on rakentanut ICT-laiterekisterin laitteiden hallintaa ja laitteiden elinkaaren valvontaan. Myös tämän käyttöönotto tehdään hallitusti kevään 2018 aikana.

 ”Rekisterin avulla koulujen ja oppilaitosten on helppo ylläpitää tietoja ICT-laitekannasta ja tarvittaessa saamme yhteenvedon koko toimialan osalta.  Lisäksi ICT-hankinnat saavat sieltä tietoa vanhenemassa olevista laitteista.”, sanoo tietohallintopäällikkö Soili Haapala.  

Lisäksi koulujen ja oppilaitosten langatonta verkkoa on kehitetty digitalisaatio-ohjelman mukaisesti, mutta tämä vaatii edelleen teknisiä toimenpiteitä vuoden 2018 aikana.

Jätkäsaaren ala-asteella opitaan ilmiöihin paneutumalla

Tulevaisuuden taitoja opitaan päiväkodeissa ja kouluissa kokeillen, tutkien ja digitaalisia apuvälineitä käyttäen. 

Parikymmentä Mikroskoopit-ryhmään kuuluvaa 7- ja 8-vuotiasta lasta on kerääntynyt puoliympyrään pohtimaan isoja kysymyksiä. Osaako atomi ajatella? Miten sähköä tehdään? Miksi peruna uppoaa nesteseokseen, muttei veteen?

Jätkäsaaren peruskoulun ala-asteen oppilaat etsivät vastauksia internetistä ja kirjoista, mutta ennen kaikkea tutustumalla omin käsin ilmiöihin, niiden syntyyn ja vaikutuksiin.

Pikku professorit tutkivat

– Tutkimme veden päällä olevaa pintajännitystä niin, että lisäsimme veteen tiskiainetta, toisluokkalainen Lucia kertoo.
Hän ja koulun muut 70 oppilasta ovat joulusta saakka oppineet valtavasti uutta Pikku professorit -nimisellä oppijaksolla, jossa opiskelu keskittyy erityisesti itsenäiseen ilmiöiden tutkimiseen sekä tiedon keräämiseen ja yhdistelyyn.

Naapuriryhmässä oppilaat ovat syventyneet ohjelmoinnin ja robotiikan saloihin. Kuusi poikaa istuu intensiivisesti keskittyneenä pyöreän pöydän ääressä, kullakin musta kannettava tietokone edessään. Tietokoneiden ruuduilla pomppii tuttuja Angry Birds -hahmoja, joita lapset ohjaavat ohjelmoimalla.
Viereisellä pöydällä on kankaista tehty katukartta, jota pitkin kulkee lauma Bee-Bot-robotteja. Neljä lasta pohtii, miten robotteja kannattaa ohjelmoimalla ohjata. Kolmannen pöydän ääressä näyttää siltä, että lapset pelaavat perinteistä lautapeliä, mutta ei: siinäkin ohjelmointia ja robotiikkaa opetellaan pelin avulla.

– Lapset oppivat asioita eri tavalla. Siksi tarjoamme heille erilaisia reittejä muun muassa ohjelmoinnin ja robottimaailman oppimiseen, Jätkäsaaren koulun rehtori Kirsi Myllymäki sanoo.

Vaikuttava paikka oppia

Jätkäsaaren koulun uudet opetusmenetelmät eivät ole kehittyneet sattumalta. Helsingin kaupungista rakennetaan parhaillaan maailman vaikuttavinta oppimisen paikkaa. Moderni pedagogiikka, digitaaliset oppimisvälineet ja sisällöt sekä ajatus koko kaupungista oppimisympäristönä ovat keinoja, jolla koulut ja päiväkodit toteuttavat tätä tavoitetta.

– Oppilaat tarvitsevat kaikilla koulutuksen tasoilla uusia taitoja oppia. Opettaja aktivoi ja ohjaa oppilasta oppimaan. Oppilaat tutkivat itse ilmiöitä, hakevat tietoa eri lähteistä ja yhdistävät keräämäänsä tietoa kriittisesti erilaisiin tarpeisiin, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtaja Liisa Pohjolainen kertoo.

Potentiaali esiin

Uudenlainen oppiminen merkitsee oppilaalle omakohtaista ilmiöiden tukimusta, paljon yhdessä tekemistä ja omien oppimistulosten esittelyä.
Oppilaan yksilölliset oppimistavat huomioidaan entistä paremmin. Tätä tukee digitaalisten välineiden ja sisältöjen suomat mahdollisuudet seurata kunkin oppilaan oppimistietä ja tukea häntä siinä.

– Haluamme, että jokainen helsinkiläinen lapsi ja nuori löytää koulussaan oman potentiaalinsa ja pääsee kehittämään sitä, Pohjolainen sanoo.

Helsingin yli 60 koulussa käynnissä on oppimiseen ja opetukseen liittyviä kokeiluja. Uudet menetelmät ovat arkea noin 35 000 oppilaalle ja 3000 opettajalle.

Kuva: Aki Rask / Akifoto Oy.